Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin sisäilma- ja rakennusterveysongelmien kuriin saattamiseksi ja korostaa, että SDP:n tulee jatkaa aktiivista työtä lainsäädännön kehittämiseksi kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisyssä mm. rakentamismääräyksiä ja vastuukysymyksiä selkeyttämällä ja tarkentamalla sekä hyvällä suunnittelulla.
Koulujen, päiväkotien ja kunnan muiden yhteisten tilojen kosteus- ja sisäilmaongelmat voidaan välttää kunnan rakentamisen eri vaiheiden tehokkaalla valvonnalla. Kuntien rakennusvalvonta voi vaatia selkeämpää raportointia rakentajalta. Tarvitaan myös uusia toimia jo vaurioituneiden rakennusten korjaamiseksi ja sairastuneiden ihmisten auttamiseksi.
Rakennusterveyden ja sisäilmaongelmien ehkäisyn tulee näkyä SDP:n politiikassa vahvasti ja SDP tulee omalla toiminnallaan ja aloitteilla edistämään ongelman ratkaisua.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin sisäilma- ja rakennusterveysongelmien kuriin saattamiseksi ja korostaa, että SDP:n tulee jatkaa aktiivista työtä lainsäädännön kehittämiseksi kosteus-ja homevaurioiden ennaltaehkäisyssä mm. rakentamismääräyksiä ja vastuukysymyksiä selkeyttämällä ja tarkentamalla sekä hyvällä suunnittelulla.
Koulujen, päiväkotien ja kunnan muiden yhteisten tilojen kosteus- ja sisäilmaongelmat voidaan välttää kunnan rakentamisen eri vaiheiden tehokkaalla valvonnalla. Kuntien rakennusvalvonta voi vaatia selkeämpää raportointia rakentajalta. Tarvitaan myös uusia toimia jo vaurioituneiden rakennusten korjaamiseksi ja sairastuneiden ihmisten auttamiseksi.
Rakennusterveyden ja sisäilmaongelmien ehkäisyn tulee näkyä SDP:n politiikassa vahvasti ja SDP tulee omalla toiminnallaan ja aloitteilla edistämään ongelman ratkaisua.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin sisäilma-ja rakennusterveysongelmien kuriin saattamiseksi ja korostaa, että SDP:n tulee jatkaa aktiivista työtä lainsäädännön kehittämiseksi kosteus-ja homevaurioiden ennaltaehkäisyssä mm. rakentamismääräyksiä ja vastuukysymyksiä selkeyttämällä ja tarkentamalla. Tarvitaan myös uusia toimia jo vaurioituneiden rakennusten korjaamiseksi ja sairastuneiden ihmisten auttamiseksi. Rakennusterveyden ja sisäilmaongelmien ehkäisyn tulee näkyä SDP:n politiikassa vahvasti ja SDP tulee omalla toiminnallaan ja aloitteilla edistämään mm. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan havaitsemien epäkohtien korjaamista, erityisesti niin, että ehkäistään huonolaatuista rakentamista, joka johtaa sisäilmaongelmiin.
Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennusten kosteus- ja homevauriot on merkittävä syy huonoon sisäilman laatuun. Huolimatta erilaisista toimenpiteistä ja panostuksesta kosteus- ja homevauriot eivät vaikuta vähentyneen. Päinvastoin tilanteen on arvioitu jopa pahenevan tulevaisuudessa. Rakennusten kosteus- ja homeongelmissa on kysymys merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta. Terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat mittavia.
Eduskunta käynnisti vaalikaudella 2011-2014 kosteus- ja homeongelmia koskevan tutkimuksen, jonka toteuttajaksi valittiin Työterveyslaitos. Yksi tutkimuksen tavoitteista oli löytää keskeisimmät jatkotoimenpiteet uusiksi tarvittaviksi tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi.
Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa ja kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä. Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot.
Tutkimuksessa esitettiin useita toimenpide-ehdotuksia mm. lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia uudistuksia, yhteistyön parantamista eri viranomaisten kuten perusterveydenhuollon ja kunnallisen terveysvalvonnan kesken. Muutoksia esitettiin myös kuntien ja valtion avustusten kohdentamiseen ja tasoon, niin, että tukijärjestelmät kannustavat siihen, että ongelmilta vältytään, kun korjaukset tehdään rakennuksen elinkaaren oikeassa vaiheessa. Muutoksia esitettiin niin ikään kiinteistönomistajien vastuisiin kohti ennakoivaa kiinteistönpitoa, asiantuntijoiden koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten vastuutahojen laajentamiseen, niin että pääsuunnittelijan ja rakennusurakoitsijoiden vastuuta lopputuloksesta pitää lisätä, ja lain tulee ohjata siihen, että vastuuta siirtyy tilaajalta myös suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisille.
Kosteus- ja homeongelman ratkaisuun tarvitaan työtä useilla tahoilla sekä viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei ole olemassa ongelmaan, jolla on pitkä historia ja valitettavasti myös verrattain hyvät tulevaisuuden näkymät. SDP:n ympäristövaliokuntaryhmä on mm. ehdottanut Kosteus- ja homeohjelman jatkamista ja esittänyt tähän määrärahaa sekä lisäksi korjausmäärärahojen tuntuvaa nostamista. Kosteus- ja homeohjelma oli alun perin 5-vuotinen ja se päättyi vuoden 2015 loppuun. Ohjelman jatkolle on kuitenkin tarvetta edelleen. Juha Sipilän hallitusohjelmassa kosteus- ja homeongelmat tai rakennusterveyden edistäminen ei näy millään tavalla.
Jokelan Työväenyhdistys ry
Useassa kunnassa on jo saatu kokemuksia ja tutkimustietoa luonnonmukaisen hirsirakentamisen paluusta ja sen sisäilma- ja homeongelmia estävästä vaikutuksesta. Tätä kokemus- ja tutkimustietoa on syytä vakavasti edelleen selvittää ja hyödyntää julkisessa rakentamisessa. Se myös lisää työllisyyttä ja kotimaisten raaka-aineiden käyttöä sekä korostaa vaativan ammattiosaamisen merkitystä rakentamisessa.
Jokelan Työväenyhdistys ry esittää, että
– työ-, kasvu ja oppimisympäristöjen on ehkäistävä sisäilmaongelmista syntyviä sairauksia. Erityisesti koulut ja päiväkodit on rakennettava ja huollettava niin, että ne ovat käyttäjilleen terveellisiä ja turvallisia.
– julkiset rakennukset on rakennettava terveellisistä ja turvallisista materiaaleista. Tällainen on suomalaisesta hirsi, jolla osaltaan saadaan poistettua muun muassa koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia. Lisäksi on suosittava uusiin julkisiin rakennuksiin mahdollisuuksien mukaan painovoimaista ilmanvaihtoa. Julkisten tilojen puhdistuksessa on käytettävä ekologisia puhdistusmenetelmiä ja vältettävä ainakin päiväkoti ja kouluympäristöissä tuoksuvien ja mahdollisesti allergisoivien pesuaineiden käyttöä ylläpitosiivouksessa.
Puolueen ja sen edustajien on otettava huomioon terveellisyys ja turvallisuus sekä ympäröivä luonto kaikessa päätöksenteossa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 224
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
Eduskunnan lausumista ja laajasta julkisesta keskustelusta huolimatta sisäilmaongelmat päiväkotien, sairaaloitten, oppilaitosten ja kotien tiloissa sairastuttavat yhä tuhansia ihmisiä. Eri puolilla maata puretaan saastuneita rakennuksia ja kustannukset ovat merkittäviä. Liki 4000 opettajaa ei voi enää harjoittaa ammattiaan sairastuttuaan oppilaitoksen sisäilmasta. Kukaan ei kanna vastuuta kelvottomasta rakentamisesta.
Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Elinkeinoministeriö ovat onnistuneet huonosti yhteistyössä ongelman ratkaisemiseksi.
Terveysalan johtava asiantuntija on lausunut: ”Tämä on valtava ongelma, joka tulee paisumaan lähivuosina. Hinnan maksaa tuleva aikuissukupolvi, joka altistuu parhaillaan homeelle ja kosteusvaurioille jo päiväkodeissa ja kouluissa. Lapsi saattaa kouluaikana olla oireeton. Varsinainen hinta maksetaan myöhemmin aikuisiässä työkyvyttömyytenä tai erilaisina sairauksina.”
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry esittää, että
puoluekokous päättää, että asia otetaan esille hallitusneuvotteluissa ja velvoittaa, että hallitusohjelmaan kirjataan seuraavaa:
1. hallitus asettaa pääministerin määräämän henkilön johtamaan rakennuksista johtuvien sairauksien ratkaisemiseksi kahta hyvin resurssoitua, määräaikaista työryhmää, joihin tulee edustaja Ympäristö-, Sosiaali- ja terveys- sekä Elinkeinoministeriöstä. Työtä valvoo pääministerin johtama ministerivaliokunta.
2. Ensimmäisen työryhmän tehtävä on ehdottaa välittömiä ohjeita ja tarkennuksia voimassaoleviin rakennus- ja tarkastusmääräyksiin.
3. Toisen työryhmän tehtävä on laatia lakiehdotukset, joissa selkeästi määrätään huonosta rakentamisesta rakentajille määrättävät rangaistukset ja rakennuksista sairastuneille määrättävät korvaukset.
4. Hallitus ohjeistaa myös Opetusministeriön kokoamaan tietoja oppilaitosten sairaustilanteesta ja kantamaan aiheesta valtakunnallista vastuuta.
5. Hallitus antaa ohjeet, joilla velvoitetaan oppilaitokset antamaan vuosittain oppilaille, näitten vanhemmille ja tiedotusvälineille välittömästi ja salailematta oikeat tiedot rakennuksissa todetuista sisäilmasta johtuneista sairastumisista.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 225
Heinäkuu 2020
Puolue on toiminut aktiivisesti sisäilmaongelmiin puuttumiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi monia koskettavaan ongelmaan.
Nykyisessä ohjelmassa on kunnianhimoiset suunnitelmat sisäilmaongelmiin puuttumiseksi, mistä iso kiitos kuuluu SDP:lle. Nykyisellä hallituskaudella jatketaan viime hallituskaudella käynnistynyttä Terveet tilat 2028 -toimintaohjelmaa, joka tähtää nimenomaisesti julkisten rakennusten tervehdyttämiseen ja sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseen. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana vakiinnutetaan kiinteistönhoitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Ohjelmassa on seitsemän toimenpidealuetta:
Hallitusohjelman mukaisesti Terveet tilat 2028 -ohjelman kunnianhimoa lisätään ja samalla tarkastellaan ohjelman tavoitteenasettelua ja toimialaa sisäilmaongelmien tehokkaammaksi ratkaisemiseksi. Hallituskauden aikana varmistetaan, että ohjelma johtaa vaalikauden aikana tarvittaviin lainsäädäntömuutoksiin ja toimenpiteisiin. Osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa selvitetään korjausrakentamisen osaamiskeskuksen perustaminen.
Hallituskauden aikana selvitetään ja varmistetaan eduskunnan aiemmin hyväksymien rakennusten kosteus- ja homeongelmia koskevien kannanottojen toteutuminen.
Hallituskaudella parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa sekä selkeytetään vastuita erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta.
Hallituksen on tarkoitus parantaa ohjeistusta sisäilmaongelmien korjaamiseen ja välttämiseen tutkimuksen pohjalta. Hallitus lisätään korjausrakentamisen osaamista tarvittaessa täydennyskoulutuksin. Lisäksi hallitus panostaa sisäilmaongelmien ja niiden ratkaisujen tutkimukseen.
Hallituskauden aikana laajennetaan terveystarkastajien ja työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia korjauksiin velvoittamisessa. Lisäksi kuntotarkastustoiminta tuodaan lainsäädännön piiriin ja kuntotarkastajille asetetaan pätevyysvaatimukset.
Edellä kuvattujen toimien lisäksi hallitus haluaa myös auttaa sisäilmaongelmista jo kärsiviä. Hallituskauden aikana selvitetään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Lisäksi selvitetään, voiko valtio tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille.
Hallituskauden aikana selvitetään, onko tarvetta vahvistaa sisäilmaongelmaisen talon ostajan oikeusturvaa velvoittavalla lainsäädännöllä. Lisäksi selvitetään yksityisten omistamien asuinrakennusten korjausavustusten tarpeellisuus ja reunaehdot. Investointirahan myöntämisen edellytyksenä on todettu sisäilmaongelma.
Syksyllä 2019 eduskunta hyväksyi hallitusohjelmassa sovitun esityksen rakennusten korjausavustuslain muuttamisesta. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti. Jatkossa lain nojalla voitaisiin myöntää avustusta asuinrakennusten ja asuntojen kuntotutkimuksiin sekä rakennusten perusparannusten suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Avustukset kohdennettaisiin kosteus- ja mikrobivaurioituneiden ja muutoin sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun. Avustus ei olisi kotitalousvähennyksen kanssa lähtökohtaisesti päällekkäinen tukimuoto, sillä esityksen tarkoittamat avustukset kohdistuvat tutkimus- ja suunnittelutyöhön, johon ei voi verohallinnon ohjeiden mukaan saada kotitalousvähennystä. Avustuksia voitaisiin myöntää asuinrakennuksen omistavalle yhteisölle tai luonnolliselle henkilölle tuloista riippumatta.
Kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin on osoitettu hallitusohjelmassa 2,3 milj. euroa. Valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen mukaan valtion asuntorahaston varoista saa myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisia avustuksia yhteensä enintään 23,6 milj. euroa. Lisäksi talousarvioesityksessä osoitetaan korjaustoimintaan 4,9 milj. euroa. Korjausavustuksia voidaan siten myöntää vuonna 2020 yhteensä 28,5 miljoonaa euroa, jota voi käyttää joustavasti korjausavustuslain eri avustusmuotojen välillä. Kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin käytössä olevan määrärahatason on siten alustavasti arvioitu riittävän kysyntään.