Tulevaisuus ja uudet haasteet

Suuntaviivoja -asiakirja on osa puoluekokouksen ohjeistusta ja taustoitusta seuraavalla puoluekokouskaudella tapahtuvalle periaatejulistuksen ja poliittisen ohjelman valmistelulle.

Hyväksytty puoluekokouksessa 4.2.2017

Sisällys

Tulevaisuus ja uudet haasteet – Suuntaviivoja 2020-luvulle
Sosialidemokraattinen liike Suomessa
Arvot ja tavoitteet
Demokratia
Vapaus
Tasa-arvo
Sivistys ja kulttuuri
Kestävä kehitys
Tulevaisuus ja uudet haasteet
Maailmantalouden murros – eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuminen
Julkisen sektorin rooli yhteiskunnassa
Inhimillinen työ
Ilmastokriisi ja luonnonvarat – Suunta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tasa-arvoinen digitaalinen yhteiskunta
Sosiaalisen ja solidaarisen Euroopan puolesta
Rauha ja solidaarisuus muuttuvassa maailmassa

Sosialidemokraattinen liike Suomessa

Sosialidemokratia on aate, puolue ja kansanliike, joka rakentaa tasa-arvoista, vapaata ja solidaarista yhteiskuntaa. Sen juuret ovat kansainvälisessä työväenliikkeessä ja Ranskan vallankumouksen ihanteissa: vapaudessa, veljeydessä ja tasa-arvossa.

Sosialidemokraattinen aate lähtee myönteisestä ihmiskuvasta: vapaat ihmiset kantavat vastuunsa, huolehtivat toisistaan, ovat onnellisempia, luovempia ja tuottavampia. Kasvava inhimillinen tietämys yhdistettynä kehittyvään teknologiaan mahdollistaa paremman yhteiskunnan. Sosialidemokratia on tulevaisuuteen katsova edistyksellinen liike, joka toteuttaa arvojansa yhteiskunnassa tutkitulle tiedolle rakentuvalla aatteellisella toiminnalla. Politiikka on tahdon asia.

Sosialidemokratia on vastuun, vapauden ja yhteistyön liike. Ihmiskunnalla on vastuu kaikesta elollisesta tällä planeetalla. On meidän tehtävämme turvata oikeudet ja hyvän elämän edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Se tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös eläinten oikeuksien puolustamista sekä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten elinympäristöjen turvaamista ilmastonmuutokselta ja luonnonvarojen lyhytnäköiseltä ylikäytöltä, kotimaassa ja kansainvälisesti.

Sosialidemokraateille ympäristön suojelu ja elollisen luonnon oikeuksien kunnioitus ovat läpikäyviä periaatteita, jotka tulee huomioida kaikessa politiikassa, taloudesta koulutukseen ja yhdyskuntasuunnitteluun saakka.

Sosialidemokratian tavoitteena on yhteiskunta, joka perustuu demokratian ihanteisiin ja kaikkien ihmisten tasa-arvoon ja yhtäläisiin oikeuksiin. Demokraattisen sosialismin tavoitteena on vapaista ja tasa-arvoisista ihmisistä koostuva solidaarinen yhteiskunta. Sosialidemokratian humaanit ihanteet voivat toteutua vain demokraattisessa yhteiskunnassa. Siksi demokratian puolustaminen ja laajentaminen on yksi liikkeen tärkeimmistä tehtävistä. Demokraattisen valtion tärkein tehtävä on taata kansalaisten vapaudet ja oikeudet: poliittinen osallistuminen, fyysinen koskemattomuus, taloudellinen turva, sekä sosiaaliset ja sivistykselliset mahdollisuudet. Vapaiden ihmisten luova toiminta, niin kulttuurin kuin talouden saralla, voi parhaiten demokraattisessa ja solidaarisessa oikeusvaltiossa.

Sosialidemokratia edistää sivistystä. Sivistyneessä yhteiskunnassa ihmiset arvostavat toisiaan sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Kaikille avoin koulutus edistää sivistystä, tukee kulttuuria ja ihmisten oikeutta kehittää itseään. Kriittinen kansalaisuus, empatia ja ymmärrys kasvavat sivistyksen kautta. Tietämättömyys on ennakkoluulojen ja vihan vahvin kasvualusta.

Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu tutkitulle tiedolle. Tieto auttaa ottamaan vastuuta ja tekemään valintoja. Aatteellisuuden ja tosiasioiden tulee ohjata tavoitteita ja toimintaa. Sosialidemokratia syntyy ihanteiden ja realismin liitosta.

Sosialidemokratia edistää rauhaa yhteiskuntien sisällä ja kansojen välillä tukemalla kestävää kehitystä: ihmisoikeuksia, ympäristön suojelua ja oikeudenmukaista taloutta. Yhteiskuntarauha rakentuu luottamuksesta ja oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vastuu ja vapaus ovat tasapainossa, ja säännöt koskevat kaikkia.

Sosialidemokraatit uskovat, että oikeudenmukaisuus luo rehellisyyttä ja vapaus vastuuta. Rehellisyyden ja vastuullisen vapauden ilmapiiri luo perustan luottamusyhteiskunnalle, jossa asioista sovitaan ja ongelmat ratkaistaan avoimesti ja solidaarisesti.

Arvot ja tavoitteet

Demokratia

Demokratia ei tarkoita vain poliittista järjestelmää. Se on aate, ihanne ja arvojärjestelmä, joka perustuu tasa-arvoon ja kunnioitukseen. Demokraattisessa yhteiskunnassa meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikkien ääni kuuluu. Ihmisten on pystyttävä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä lähidemokratian kautta. Paikallisissa kysymyksissä päätöksenteko tulee tuoda mahdollisimman lähelle ihmisiä itsehallintoa ja vaaleilla valittujen luottamuselinten toimivaltaa vahvistaen. Suoraa demokratiaa voidaan päätöksenteossa käyttää tilanteessa, joissa on selkeät vaihtoehdot. Demokraattista päätöksentekoa ei pidä heikentää yhtiöittämällä tai yksityistämällä.

Kansalaisten poliittiselle aloitteellisuudelle ja osallisuudelle on luotava toimivat kanavat. On mahdollistettava valmisteluun vaikuttaminen ja luotava aloitteille ja vaikuttamiselle avoin hallinto, jossa kansalaiset voivat antaa omaa osaamistaan valmistelevien virkamiesten ja poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Puolueet lisäävät yhteiskunnallista luottamusta ja kansalaisten sitoutumista demokratiaan tarjoten toimivan väylän vaikuttaa. Demokratian toteutumiseksi myös vapaan median toimintaedellytykset on turvattava.

Sosialidemokratia on kansainvälinen liike, joka pyrkii yhteistyön kautta ulottamaan demokraattisen ohjauksen myös koko maapalloa koskeviin kysymyksiin. Ilmastonmuutokseen tai globaaliin talouteen voi vaikuttaa vain yhteistyöllä. Kansainvälinen yhteistyö YK:n ja muiden järjestöjen kautta tarvitsee tehostamista ja uusia välineitä.

Kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja valtioiden yhteistyöllä tulee tavoitella Eurooppaa, joka on ihmisoikeuksia puolustavien demokratioiden esikuva maailmalla. Euroopan unionin, sen yhteisen parlamentin, Euroopan neuvoston ja muiden yhteisten instituutioiden kautta tulee rakentaa Eurooppaa, joka toteuttaa arvojansa kotona ja edistää niitä maailmalla. Euroopan laajuinen yhteistyö on osa sosialidemokraattista rauhanliikettä.

Demokratian pitää ulottua myös taloudelliseen toimintaan ja työpaikoille. Ihmisten oikeutta vaikuttaa talouden toimintaan tulee vahvistaa niin kansalaisina, palkansaajina kuin kuluttajinakin. Työtekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työoloihinsa ja osallistua yritysten päätöksentekoon tasavertaisina tulee vahvistaa. Yritysten hallintoelimissä pitää olla myös työntekijöiden edustus.

Vapaus

Sosialidemokratia on vapausliike, jonka tavoite on taata kaikille mahdollisuus elää mielekästä elämää. Vapaus ei ole vain pakkojen puuttumista, se edellyttää voimavaroja tehdä aitoja valintoja. Voimavarat nähdä, tunnistaa ja toteuttaa valintoja syntyvät koulutuksen, kasvatuksen, turvatun perustoimeentulon ja yhteisöihin kuulumisen kautta. Sosialidemokraateille vapaus on positiivista vapautta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus tavoitella unelmiaan omasta taloudellisesta tai sosiaalisesta lähtötilanteestaan riippumatta.

Vapauden edellytykset ovat myös sisäisiä. Tarvitaan tietoa mahdollisuuksien näkemiseen ja rohkeutta niihin tarttumiseen. Sosialidemokratia haluaa edistää ja suojella vapautta myös huolehtimalla ihmisten turvallisuudesta ja laajentamalla sitä, minkä koemme olevan mahdollista. Vapaus pelosta edellyttää myös vapautta puutteesta.

Vapaus tuo mukanaan myös vastuuta – jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta laajentaa vapautta luomalla uusia mahdollisuuksia. Kyse on kansakunnan, yhteiskunnan, ryhmien, yksilön, työntekijän ja kuluttajan vapaudesta.

Sosialidemokraatit haluavat lisätä ihmisten vapautta myös työmarkkinoilla takaamalla laadukkaan koulutuksen ja mahdollisuuksia ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Osaavalla on enemmän valinnanvaraa ja parempi neuvotteluasema.

Vapautta on myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä sekä oikeus aitoon vapaa-aikaan. Työn tasaisempi jakautuminen mahdollistaa useammalle ihmiselle elämän, jossa työ ja muu elämä ovat paremmassa tasapainossa vaihtelevissa elämäntilanteissa, ja jossa työ on myös henkisen kehityksen ja itsensä toteuttamisen väline eikä pelkkää toimeentuloa.

Tasa-arvo

Tasa-arvon perusta on ihmisarvon kunnioitus. Ihmisarvo merkitsee jokaisen ihmisolennon yhtäläistä arvoa. Yhdenvertaisuus samalla suhteuttaa vapauden. Pelkkä vapaus on vahvimman vapautta. Pelkkä yhdenvertaisuus on tasapäisyyttä. Yhdenvertaisuuden on vallittava kaikissa vapauden olomuodoissa.

Sosialidemokratia on humanistinen, feministinen, antirasistinen ja vähemmistöjen oikeuksia puolustava liike, jonka politiikassa ja toiminnassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Sosialidemokraattisen politiikan tavoitteena ei ole vain epätasa-arvoisuuden kitkeminen, vaan myös epätasa-arvoon johtavien syiden poistaminen.

Tasa-arvoa parannetaan maksuttomalla laadukkaalla varhaiskasvatuksella, koulutuksella, sekä kaikille avoimilla mahdollisuuksilla sivistää ja kehittää itseään läpi koko elämän. Sosialidemokratian tavoite on sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten eriarvoisuuksien poistaminen. Pelkistettynä tavoite on köyhyyden ja vähäosaisuuden poistaminen ja hyvän elämän edellytysten tarjoaminen riippumatta syntyperästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta tai asuinpaikasta.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi avain oikeudenmukaisempaan ja humaanimpaan yhteiskuntaan. Kaikille pitää taata mahdollisuus osallistua työelämään ja yhteiskunnan kehittämiseen täysin yhdenvertaisina kansalaisina. Kaikkien ihmisten mahdollisuus työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittamiseen turvataan.

Naisten asemaa työmarkkinoilla on vahvistettava, ja kaikilla aloilla tarvitaan naisia myös johtotehtävissä. Yritysten hallintoelimissä tulee nykyistä paremmin taata sukupuolten tasa-arvo. Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka, ja työelämän sukupuolittuneita rakenteita on purettava. Palkkauksen epätasa-arvoon pitää puuttua myös, koska pienemmistä työtuloista kertyy pienempi eläke ja muu sosiaaliturva.

Miehet ovat äärimmäinen sukupuoli. Heitä on yhteiskunnan huipulla ja pohjalla. SDP tarttuu päättäväisesti miesten koulutus-, työllisyys- ja terveysongelmiin.

Ahtaat sukupuoliroolit kahlitsevat yksilöitä ja estävät yhteiskunnan kehittymisen. Ihmisten erilaisten ominaisuuksien huomioiminen rikastaa yhteiskuntaa ja vapauttaa yksilöitä. Yhteiskun-nassa on varmistettava jokaisen ihmisen oikeus keholliseen koskemattomuuteen ja tunnustettava sukupuolten moninaisuus.

Sivistys ja kulttuuri

Sivistys on hengen ja ruumiin kulttuuria, joka antaa avaimet ymmärtää paremmin itseään, toisia ja yhteiskuntaa. Sosialidemokraattisen liikkeen tavoitteena on sivistynyt yhteiskunta ja sivistynyt ihminen. Vain sivistyksen avulla voidaan aikaansaada kehitystä. Vastuullisten päätöksentekijöiden on tiedettävä vaikuttimet ilmiöiden taustalla, jotta yhteiskunnan muutosta voidaan ohjata.

Sosialidemokratia on sivistysliike. Koko kansakunnan tiedon, taidon ja osaamisen nostaminen on perusta hyvinvoinnin luomiselle niin yksilöille kuin kansakunnalle. Kasvatus ja koulutus ovat sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen välttämättömyys. Ne tuottavat taloudellista kukoistusta, sosiaalisia yhteyksiä, kulttuurista hyvinvointia ja fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Sivistys on perusta pitkäjänteiselle ylisukupolviselle hyvinvoinnille ja vauraudelle.

Sivistys ei ole pelkästään tietoa, vaan myös empatiaa ja ymmärrystä, joka tukee kriittistä kansalaisuutta. Sivistys on toimivan demokratian edellytys. Mitä laajempi ja syvempi sivistys vallitsee yhteiskunnassa, sitä vahvempi on myös demokratia.

Kaikille avoin maksuton koulutus edistää sivistystä. Yleissivistävän koulutuksen tehtävän tulee olla kulttuurinen, ei vain taloudellinen tai tekninen. Kulttuuri- ja taideaineet ovat kasvatuksellisesti yhtä tärkeitä kuin tekniset taidot. Tulevaisuudessa taito sopeutua jatkuvaan muutokseen vaatii laaja-alaista ymmärrystä, joka luo pohjan koko elämän kestävälle oppimiselle. Oppimisessa on tärkeää edesauttaa osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. Teknologisessa muutosvauhdissa korostuu turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön merkitys. Oikeus elinikäiseen oppimiseen mahdollistaa sopeutumisen muuttuvaan maailmaan.

Sivistys kasvaa kansalaisten vapaassa vuorovaikutuksessa, johon kuuluu myös sivistystyö. Elinikäisen oppimisen mahdollisuus on entistä tärkeämpi niin nuorille ikäluokille, työssä käyville kuin työelämän ulkopuolella oleville sekä erityisesti ikäihmisille. Vapaan sivistystyön oppilaitosten julkisella resursoinnilla taataan tietolähteiden ja aatteellisten lähtökohtien kirjo keskeisenä osana moniäänistä keskustelevaa demokratiaa.

Kulttuuri on myös tulevaisuuden taloutta ja työllisyyttä. Kulttuurin ja taiteen merkitys jälkiteollisessa maailmassa kasvaa: luova työ ja kulttuurin tuoma hyvinvointi pitävät yhteiskuntaa koossa ja antavat sisältöä elämään. Sosialidemokratia kannattaa monimuotoisia, ilmaisia ja edullisia kulttuuripalveluita, jotka ovat kaikkien saavutettavissa. Julkisesti rahoitettu kulttuuri on tuotava lähelle ihmisiä. Tarvitsemme hyvää taidekasvatusta, eläviä kulttuuriympäristöjä ja palveluja erityisryhmille. Kaikilla tulee olla mahdollisuus nauttia, tehdä ja harrastaa kulttuuria varallisuudestaan ja taidoistaan riippumatta.

Liikunnan vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin, työikäisten työkuntoon ja ikäihmisten arvokkaaseen vanhuuteen on terveyden ja mielenterveyden näkökulmasta merkittävä. Liikuntaharrastusten kustannusten nousu, yhteiskunnan autoistuminen sekä digitalisaation esiinmarssi ovat muodostuneet merkittäviksi haasteiksi kansalaisten liikunnallisen elämäntavan ylläpitämiselle.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys ja kokonaisvaltainen luonnon kunnioitus ovat keskeinen osa sosialidemokratiaa. YK:n jäsenmaiden hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet ovat myös sosialidemokratian tavoitteita. Tavoitteiden taustalla on huoli ympäristön saastumisesta, ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen riittävyydestä. Pelkkä ympäristönsuojelu ei riitä, sosiaalista, ekonomista ja ekologista näkökulmaa ei voi irrottaa toisistaan. Paikalliset ja globaalit tekijät ovat kiinteässä vuorovaikutussuhteessa. Kestävää kehitystä toteuttavia ratkaisuja ei löydy, ellei tunnisteta hyvinvointivaltion, oikeusvaltion, yleismaailmallisten ihmisoikeuksien, globaalien tuotantoketjujen ja luonnonresurssien kulutuksen ristikkäisvaikutuksia. Uusi työ ja toimeentulo edellyttävät reilujen työehtojen ja kestävän energiapolitiikan kehittämistä.

Jaamme ainutkertaisen planeettamme kaikkien elävien olentojen kanssa ja olemme vastuussa siitä myös tuleville sukupolville. Meillä on velvollisuus huolehtia koko biosfäärin tulevaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Meidän on myös taattava eläimille mahdollisuus elää hyvin, sopusoinnussa luonnon ja ihmisten kanssa turhaa kärsimystä välttäen. Taloudellinen toiminta on sovitettava luonnontalouden ehtoihin, jotta voimme jättää elinkelpoisen maapallon tuleville sukupolville.

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikäyttö, vieraslajien leviäminen ja käynnissä oleva laaja eliölajien häviäminen sekä sukupuuttoon kuoleminen on pysäytettävä. Nämä ovat uhka lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Muutoksen pysäyttäminen vaatii nopeaa, ponnekasta toimintaa ja tehokasta kansainvälistä yhteistyötä. Tulevina vuosina ihmisen aiheuttaman ympäristöhaitan vähentäminen on kytkettävä erottamattomaksi osaksi yleistä talouspolitiikkaa. Ympäristö- ja ilmastohaittojen ehkäisy ja päästöjen kääntäminen laskuun on otettava tärkeäksi talouspolitiikan tavoitteeksi työllisyys- ja kasvutavoitteiden rinnalle.

Luonnon monimuotoisuus, ympäristön kauneus ja kaikille kuuluva elämänlaatu, jonka terve elävä ympäristö antaa, ovat itseisarvoja, joita ei pidä uhrata taloudelliselle kehitykselle.

Tärkeimpien luonnonvarojen, kuten veden ja ilman tulee säilyä kansallisessa hallinnassa ja vapaina kaikille kansalaisille. Jokamiehenoikeudet sekä mahdollisuudet kalastukseen ja metsästykseen on turvattava.

Käynnissä on suuri murros, jossa digitalisaatio, oppiva tekoäly, robotisaatio ja automaatio mullistavat yhteiskunnan perusrakenteita ja ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Sosialidemokratian tavoitteena on taata kaikille ansiotoimeentulo myös robotisoituvassa maailmassa. Robotiikkaan liittyvät eettiset ja juridiset kysymykset on ratkaistava ennen robottien laajaa käyttöönottoa ihmisten arjessa.

Murros on globaali. Sen aiheuttamat ongelmat ja talousjärjestelmän syvät kansainväliset riippuvuussuhteet edellyttävät maailmanlaajuisia ratkaisuja, vaikka tähänastinen markkinavetoinen globalisaatio olisi lyhyellä aikavälillä saavuttanut lakipisteensä. Globalisaatio, maailmanlaajuiset tietoverkot ja niiden mahdollistamat uudet yhteisöllisyyden muodot ovat peruuttamattomasti muuttaneet kansainvälistä ja maiden sisäistä työnjakoa. Protektionistiset ja nationalistiset liikkeet saattavat tulevaisuudessa vaikeuttaa yhteisten haasteiden kohtaamista, sillä ratkaisuja niillä ei ole. Globaaleja ongelmia ei voi väistää eristäytymällä.

Kyse on myös uuden tasapainon hakemisesta talouden ja kansanvallan välille. Markkinat ovat hyödyllinen työkalu vaurauden luomisessa, mutta markkinoiden ei pidä antaa määrittää politiikan tavoitteita. Ilman demokraattista ohjausta markkinat toimivat lyhytnäköisesti eivätkä kykene torjumaan ilmastonmuutosta tai luomaan tasaista hyvinvointia.

Sosialidemokratia kannattaa sekataloutta eli säädeltyä, inhimillisiä päämääriä tavoittelemaan ohjattua markkinataloutta. Vahva julkinen sektori, oikeusvaltio, elävä demokratia ja vakaat työmarkkinat ovat välttämättömiä aidoille markkinoille. Markkinamekanismi tarvitsee toimiakseen säätelyä ja rajoituksia, muuten monopolisoitumisen trendi ottaa ylivallan eikä vapaata kilpailua synny. Vapaa kilpailu toteutuu vain muun yhteiskunnan ylläpitämien normien avulla. Ilman demokraattista ohjausta markkinat eivät palvele yhteiskunnan kokonaisetua.

Samalla täytyy rajata, mitä elämänalueita ei pidä altistaa markkinoille. Sivistys, terveys ja turvallisuus ovat ydintehtäviä, joiden omistajuus on oltava julkisella sektorilla. Kenenkään perusoikeuksien ei pidä olla markkinoiden armoilla. Kysymys on myös yhteiskunnan hengestä ja ihmisten sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, kaikkea ei pidä mitata rahalla eikä kansalaisten keskinäisen vuokravaikutuksen tule köyhtyä kaupalliseksi. Liiallinen rahalla arvottaminen tunkeutuu yhteiskunnan ilmapiiristä myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Tarvitsemme aitoa kilpailua markkinoilla ja samaan aikaan selkeää rajanvetoa, jotta yhteiskunnallinen kokonaisetu toteutuu. Kannatamme markkinamekanismien hyödyntämistä, mutta emme sellaista kapitalismia, jossa päätökset tekevät pääoman omistajat ohi ja yli muiden yhteiskunnallisten toimijoiden ja etujen. Emme anna talouden määrittää ihmisen arvoa ja hänen oikeuksiansa. Kapitalismissa vallankäyttö rajoittaa muiden kuin pääoman omistajien oikeuksia ja vapautta. Se luo myös eriarvoisuutta tulon- ja varallisuudenjaossa ja lisää jännitteitä ja konflikteja niin valtioiden sisällä kuin niiden välilläkin. Kapitalismi on säätelemätöntä markkinataloutta, joka johtaa sekä ihmisten että luonnon riistoon ja alistamiseen.

Sosialidemokratian tehtävät tämän päivän maailmassa ovat vapauden ja demokratian puolustaminen, rauhan edistäminen, köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vastainen kamppailu, terveyserojen kaventaminen, hyvinvointivaltion uudistaminen digitaalisen yhteiskunnan hyötyjen takaamiseksi kaikille. Nämä vaativat Euroopan integraation ohjaamista tasapainoisempaan suuntaan, rahoitusmarkkinoiden ja talouden rakenteiden uudistamista sekä määrätietoisia toimia ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi. Talouden ja markkinoiden ohjaaminen tasa-arvoiseen suuntaan on ensiarvoisen tärkeää liikkeen kaikkien tavoitteiden kannalta.

Maailmantalouden murros – eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuminen

Maailmantalouden kehitys on ollut kaksijakoista. Globaali köyhyys on vähentynyt miljoonien ihmisten noustessa kurjuudesta niukkaan toimeentuloon ja kasvavassa määrin myös keskiluokkaan. Kaikki eivät silti ole päässeet osallisiksi kasvusta ja alueelliset erot ovat suuria. Myös kehittyneissä talouksissa muutokset ovat olleet ristiriitaisia. Samalla kun tasa-arvossa on edistytty, on taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus ja syrjäytymisen vaara kasvanut.

Talouden rakennemuutos on lisännyt keskiluokan ja pienituloisten ihmisten toimeentulon epävarmuutta. Sääntelyn purkaminen, varsinkin finanssisektorilta, ja julkisen sektorin heikentäminen ovat johtaneet epävakaampaan talouteen ja suurempiin tuloeroihin. Markkinaliberalistisen talouspolitiikan tulokset ovat olleet enemmistön kannalta epäsuotuisia. Kehittyneissä maissa kasvaneet tuloerot ja vapaammat pääomanliikkeet eivät ole tuottaneet luvattua kasvua tai työpaikkoja. Varallisuuden ja mahdollisuuksien epätasainen jakautuminen on haitaksi yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Markkinaliberalistinen politiikka on johtanut myös pääomatulojen kansantaloutta ja palkkatuloja nopeampaan kasvuun. Pääomatulojen osuuden kasvu on pahentanut taloudellista eriarvoisuutta globaalisti ja heikentää pitkällä aikavälillä myös kansanvaltaa. Rahoitusmarkkinoiden suhteellisen osuuden kasvulla on ollut epävakauttava vaikutus. Finanssikriisien toistumisen vaara talouden nykyisellä rakenteella on ilmeinen ja siihen tulee vastata tiukemmalla säätelyllä. Spekulatiivista uhkapeliä yhteiskunnan takaamana ei pidä sallia.

Yksilötasolla tarkasteltuna talouden murros on pahentanut syrjäytymisen vaaraa monissa vauraissa maissa. Lasten asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä eriarvoistumiskehitys alkaa jo varhain. Vanhempien köyhyys ja rajatut mahdollisuudet periytyvät usein seuraaville sukupolville. Kattava varhaiskasvatus ehkäisee eriarvoistumista ja auttaa tunnistamaan tukea tarvitsevat lapset ja perheet. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja laadukas varhaiskasvatus ovat lapsen oikeus.

Kasvava eriarvoisuus on koskettanut lisääntyvästi myös säännöllisissä palkkatöissä olevia pienituloisia ihmisiä. Työn tulosten jakosuhde omistajien, johtajien ja työntekijöiden välillä on merkittävä eriarvoisuuden lähde. Nykyinen kehitys, jossa yhä suurempi osa yhteisen työn tuloksista maksetaan omistajille, pahentaa eriarvoisuutta. Siihen on puututtava kansallisesti ja kansainvälisesti verotuksella ja elinkeinopolitiikalla. Toimivat, kattavat ja kaikkien saatavilla olevat palvelut tasaavat tuloeroja yhdessä oikein kohdennettujen tulonsiirtojen ja progressiivisen verotuksen kanssa. Työvoiman korkea järjestäytymisaste auttaa turvaamaan työntekijöiden oikeudet ja tasaisemman tulonjaon.

Eriarvoisuus näkyy kärjistetysti eri sosiaaliryhmien ja myös sukupuolten välisissä terveyseroissa. Köyhä elää sairaampana ja kuolee nuorempana kuin varakas ja koulutettu. Keskeistä on rakentaa ja ylläpitää laadukasta ja kansalaisille tasa-arvoista julkista terveydenhuoltoa sekä tukea terveyden edistämistä.

Ennaltaehkäisy on parasta terveyden edistämistä. Kaikilla kansalaisilla on oltava mahdollisuudet ottaa vastuuta omasta elämästään, tehdä hyvinvointia ja terveydentilaa edistäviä valintoja. Terveyden edistäminen on investointi tulevaisuuteen. Julkiset palvelut, viimekädessä julkinen terveydenhuolto takaavat sen, että heikommassa asemassa olevien terveydentila edistyy. Tasaisesti jakautunut hyvinvointi estää eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Yksilöiden hyvinvointi takaa yhteisön hyvinvoinnin.

Koulutus on keskeisin yhteiskunnallinen palvelu, jolla ihmisten elämää ja asemaa työmarkkinoilla voidaan parantaa ja siten purkaa eriarvoisuuden syvimpiä syitä. Koulutus ja itsensä kehittäminen on jokaisen perusoikeus, jonka pitää olla vapaasti saatavilla kaikille taustasta ja varallisuudesta riippumatta.

Myös alueelliseen eriarvoisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Elinkeinorakenteen muutos alkutuotannosta yliopistojen ympärillä toteutuviin korkean teknologian työpaikkoihin on nostanut työn tuottavuutta. Digitalisaatio jatkaa samaa murrosta ja kaupungistumiskehityksen virrassa väestö eriarvoistuu maakunnittain. Valtion laitokset ovat olleet osallisena keskittymiskehitykseen. Yhä useampi maakunta uhkaa jäädä ilman kasvukeskusta. Sosialidemokraatit haluavat tukea vahvojen alueellisten keskusten kehitystä aktiivisella alue- ja kaupunkipolitiikalla.

Yhteiskunnan on suhtauduttava tasa-arvoisesti maan eri alueisiin ja ihmisten kotipaikkoihin. Maakuntien kehittämisen tulee lähteä niiden omista vahvuuksista. Yhteiskunnallinen muutos vie aikansa, julkisella vallalla on vastuunsa taantuvien alueiden vanhusten palveluista ja tyhjenevistä kiinteistöistä.

Alueiden sisällä sosialidemokratian tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne, jossa kaupunkikeskuksia ympäröi elävä maaseutu. Tiiviisti rakennetut kaupunkikeskukset tulee sitoa infraväylillä tehokkaasti toisiinsa ihmisten, palveluiden ja tiedon liikkuvuuden helpottamiseksi. Asuinalueita tulee kehittää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja alueiden monimuotoisuuden periaatteet huomioiden. Rakentamisessa on huomioitava viheralueet, lähipalvelut, julkinen liikenne ja kevyen liikenteen väylät, jotka vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja edistävät ihmisten hyvinvointia ja liikkumista. Elävät yhteisöt ehkäisevät eriarvoistumista.

Julkisen sektorin rooli yhteiskunnassa

Sosialidemokraattinen kestävää talouskasvua ja tasa-arvoa edistävä talouspolitiikka perustuu rakentavaan työnjakoon yksityisen ja julkisen sektorin välillä. On päästävä eroon julkisen sektorin roolia ja mahdollisuuksia vähättelevistä pohjaoletuksista ja ajattelutavasta. Markkinat ja julkinen sektori ovat parhaimmillaan toisiaan täydentäviä kumppaneita. Oikein kohdennetut julkiset panostukset kohentavat saman aikaan tasa-arvoa ja ekologisesti kestävää talouskasvua.

Sosialidemokratian tavoitteena on uusiutuva ja luova yrittäjähenkinen valtio, joka investoi silloin, kun yksityinen sektori ei kykene, esimerkiksi kun yhteiskunnallinen hyöty on liiketaloudellista suurempi, tai kun takaisinmaksuaika on markkinoille liian pitkä. Julkisen sektorin rooli ei tällöin ole syrjäyttää yksityistä toimintaa, vaan tehdä sitä, mikä muuten jäisi tekemättä.

Pakkoyhtiöittäminen toiminnoissa ja alueilla, joihin aitoa kilpailua on vaikea tuoda, yhdistää yksityisen ja julkisen sektorin heikkoudet ilman toimivien markkinoiden etuja. Tehokkuuden sijaan saadaan silloin vain heikompi demokraattinen kontrolli ja uusi kuluerä: yritysten omistajien voitot. Julkinen omistus on monella sektorilla yhteiskunnallisen kokonaisedun mukaista. Luontaiset monopolit, kansallisen turvallisuuden sekä huoltovarmuuden kannalta keskeiset toiminnot on syytä pitää julkisessa omistuksessa.

Korkean tuottavuuden talous edellyttää korkeaa osaamista ja toimivaa infrastruktuuria, jotka eivät synny tyhjästä. Osaamistalouden pohjan muodostaa koulutettu ja terve väestö. Suurimmat julkisen sektorin alat, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus, palvelevat ihmisten hyvinvointia ja luovat pohjaa talouden toiminnalle. Kansainvälisissä vertailuissa pohjoismaiset julkisesti hoidetut terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmät ovat menestyneet loistavasti, tuottaen erinomaisia tuloksia matalilla kustannuksilla.

Julkisella toiminnalla on suuri rooli talouskasvun edistämisessä. Kansainvälisesti voimakkaimmin kasvaneet talouden sektorit ovat syntyneet julkisten investointien ja aktiivisen tiede- ja tutkimuspolitiikan kautta. Parhaimmillaan on syntynyt kokonaisia uusia liiketoiminnan alueita ja niille työllistäviä yritysryppäitä. Tutkimuslaitosten ympärillä toimivat yksityisten yritysten verkostot ovat kehittäneet teknologioita eteenpäin ja luoneet niistä tuotteita ja palveluja yrityksille ja kuluttajille. Yritysten synty ja kasvu on ollut voimakkainta juuri tutkimuslaitosten ympärille muodostuneissa kasvukeskuksissa. Tutkimuslaitosten rahoituksen turvaaminen on viisasta pitkän aikavälin kasvupolitiikkaa.

Tutkimustulosten ja innovaatioiden hyödyntäminen vaatii koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollistavat julkiset laitokset luovat kasvualustaa yrittämiselle ja korkean tuottavuuden työlle. Valtion rooli pitkäjänteisenä kehittäjänä ja riskin kantajana helpottaa uusien liiketoiminnan alojen syntyä tulevaisuuden kannalta tärkeillä aloilla, kuten ympäristöteknologiassa ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tärkeille aloille voidaan kohdentaa rahoitusta myös julkisten pääomasijoitusten kautta.

Terve, tuottava ja monipuolinen osaamistalous mahdollistaa tarvittavat panostukset koulutukseen, kulttuuriin, ympäristön suojeluun sekä ihmisten kokonaisvaltaiseen aineelliseen, terveydelliseen ja henkiseen hyvinvointiin, joita sosialidemokratia perimmiltään tavoittelee.

Inhimillinen työ

Työ ei ole pelkkää toimeentuloa, vaan sen tulee olla myös itsensä kehittämistä ja paremman yhteiskunnan rakentamista. Kaikilla pitää olla oikeus osallistua mielekkääseen työhön, kehittää työtänsä ja saada siitä myös oikeudenmukainen korvaus. Osatyökykyisille pitää antaa mahdollisuus osallistua työelämään omien mahdollisuuksien puitteissa.

Sosialidemokratian tavoitteena on yhteiskunta, jossa jokaiselle taataan oikeus työhön sekä palkkataso, millä on mahdollista tulla toimeen. Muuttuvassa yhteiskunnassa täytyy tunnustaa, nostaa esiin ja arvostaa myös perinteisen palkkatyön rinnalle nousevia uusia tapoja tehdä työtä ja osallistua.

Sosialidemokratia arvostaa yhteiskuntavastuunsa tuntevaa yrittäjyyttä. Yrittäjyyden merkityksen kasvu ja osa-aikatyön, pätkätyöläisyyden ja vuokratyön kaltaiset ilmiöt haastavat uudistamaan hyvinvointivaltiota. Myös uuden työn tekijöille ja pienyrittäjille on taattava kohtuullinen työttömyys-, sairaus- ja eläketurva. Yhteiskunnan on myös nykyistä paremmin tuettava uusien yritysten syntyä ja liikeideoiden tuotteistamista tavaroiksi ja palveluiksi. Yritysten kasvua tulee tukea ja alkuvaiheen riskejä lieventää. Myös yrittäjällä on oltava mahdollisuus sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan turvaverkkoon.

Muuttuvassa taloudessa myös epätyypillisissä työsuhteissa olevien ihmisten oikeudet ja ansiotaso on turvattava, viime kädessä lainsäädännöllä niiltä osin kuin nämä työntekijät jäävät työmarkkinaratkaisujen ulkopuolelle. Nollatuntisopimuksien kaltaiset työntekijän oikeuksia polkevat järjestelyt tulee poistaa. Kun työntekijän edellytetään olevan tarvittaessa työnantajan käytettävissä, hänen on saatava tästä asianmukainen korvaus. Uudet digitaaliset liiketoiminnan muodot, kuten alustatalous, on saatettava työlainsäädännön piiriin samaan tapaan kuin vuokratyöliiketoiminnan kohdalla on menetelty.

Uusi talous vaatii työntekijöiltä yhä joustavampia työaikoja ja työn tekemisen tapoja. Vastaavasti työntekijöille on kehitettävä uusia keinoja, käytäntöjä ja rakenteita, jotka auttavat työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa.

Digitalisaatio tulee mahdollistamaan yhä useamman työtehtävän hoitamisen myös etänä. Paikasta riippumattoman työn tarjoamia mahdollisuuksia on kehitettävä tasapuolisesti, työntekijää ja työnantajaa hyödyttäen. Työntekijän oikeutta hoitaa osa työstään etänä tulee laajentaa.

Muutoksen keskellä on tärkeää turvata kaikille aitoa vapaa-aikaa, joka on täysin irrotettu työstä. On inhimillisesti korvaamatonta saada välillä keskittyä täysin yksityiselämään, läheisiin, harrastuksiin ja itsensä kehittämiseen.

Sosialidemokratia toimii tasa-arvoisen työelämän puolesta myös kannattamalla sopimisen kulttuuria, jossa työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa tasaveroisesti työnantajien rinnalla. Sopimisen kulttuuri edellyttää sitä, että työntekijät ja työnantajat saadaan myös tulevina vuosikymmeninä järjestäytymään ja aktivoitumaan työelämän kehittämisessä. Nykyaikaisella ammattiyhdistystoiminnalla tulee olemaan keskeinen rooli työntekijöiden oikeuksien turvaamisessa myös tulevaisuudessa. Samalla sopimisen kulttuuri tukee yritystoimintaa ja investointeja lisäämällä toimintaympäristön ennustettavuutta.

Ilmastokriisi ja luonnonvarat – suunta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Tulevina vuosikymmeninä tulee rakentaa digitaalista teknologiaa hyödyntäen ympäristöä vähemmän kuormittava talous- ja yhteiskuntamalli sosialidemokraattisella politiikalla. Tavoitteeksi tulee asettaa hiilineutraali Suomi.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen tulee vaatimaan investointeja ja innovaatioita energiatalouteen, liikenteeseen ja tuotantoon. Verotuksella, julkisilla hankinnoilla ja innovaatiopolitiikalla ympäristön kannalta välttämättömät muutokset tulee ohjata tuottamaan työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa, joka perustuu tehokkuuteen eikä vääristä kilpailua.

Kunnianhimoisen kansallisen tavoitteen lisäksi tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, kasvihuonepäästöt eivät kunnioita valtioiden rajoja. Ilmastonmuutoksen seuraukset kohdistuvat tällä hetkellä rajuimmin köyhimpiin kehitysmaihin, joissa myös resurssit sopeutumiseen ovat niukimmat. Globaalit ongelmat vaativat solidaarista ja oikeudenmukaista ratkaisua.

Hallitsematon ilmastonmuutos uhkaa ihmiskuntaa ja luonnon tasapainoa laajasti. Raju ilmastonmuutos luo epävakautta ja vaarantaa yhteiskuntarauhan monella entisestään kriisiherkällä alueella. Seuraukset voivat olla arvaamattomia ja aiheuttaa nälänhätää, pakolaisaaltoja ja laajenevia konflikteja.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole mahdollista, jollei isoa osaa tunnetuista fossiilisista energiavaroista jätetä käyttämättä. Sosialidemokraatit ajavat strategisia panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin, joilla siirtymistä hiilineutraaliin energiantuotantoon, energiatehokkaaseen asumiseen ja liikenteeseen vauhditetaan, ja jotka avaavat samalla mahdollisuuksia keskeisillä tulevaisuuden liiketoiminnan alueilla.

Rajallisten luonnonvarojen käytössä on huomioitava myös kehittyvien maiden tarpeet. Teollisuusmaissa on pyrittävä vähentämään talouden raaka-aineintensiivisyyttä ja tuettava luonnonvaroja säästävän teknologian globaalia hyödyntämistä. Näin nousevien talouksien kehitykselle luodaan tilaa vaarantamatta maapallon kantokykyä.

Kestävän kehityksen periaatteet ja ilmastopäästöjen minimoiminen tulee huomioida myös ruuantuotannossa. Eettisillä ja ekologisilla innovaatioilla maataloudessa sekä kaikessa ruuantuotannossa voidaan vähentää ilmastorasitusta ja luoda uusia markkinoita.

Tasa-arvoinen digitaalinen yhteiskunta

Teknologinen murros luo mahdollisuuksia yhteiskunnan muuttamiseksi ekologisesti kestävämmälle pohjalle. Uusi teknologia tulee ohjata palvelemaan kestävästi koko yhteiskuntaa. Tasa-arvoisen digitaalisen yhteiskunnan rakentaminen edellyttää koulutuspolitiikan päivittämistä elinikäiseksi oppimispolitiikaksi. Tarvitsemme myös uusiin työnteon ja yrittämisen tapoihin taipuvia työllisyyspolitiikan sekä sosiaaliturvan muotoja, kärsivällistä pääomaa ja ajanmukaista digitaalista infrastruktuuria. Yhteiskunnan on panostettava helppokäyttöisyyteen sekä tukeen, jottei kukaan jää uusien digitaalisten palveluiden ulkopuolelle.

Tietoturvan ja yksityisyyden painoarvo digitaalisen ajan politiikan kysymyksinä kasvaa entisestään, kun kaikista laitteista tulee osa tietoverkkoa. Uutta valtavaa tietovarantoa on kuvattu termillä ”suuri data”. Suuri data on sekä mahdollisuus että uhka riippuen siitä, miten sitä käytetään. Se mahdollistaa sekä yhteiskunnan muuttumisen että muuttamisen oikea-aikaisen seurannan. Muutosta on aktiivisesti seurattava ja huolehdittava ihmisten yksityisyyden suojasta ja oikeusturvasta.

Kerättyä tietoa on mahdollista käyttää myös muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Suuren datan keräämisessä on säilytettävä anonyymius, niin että sitä ei voi käyttää yksittäisen ihmisen manipulointiin. Suuryritysten ja viranomaisten tapaa käsitellä hallussaan olevia yksilöiden tietoja on valvottava kattavasti.

Uutta teknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia tulee käyttää eettisesti. Ihmisten oikeudet myös virtuaalisessa todellisuudessa on turvattava. Keskeisin näistä on oikeus yksityisyyteen. Virtuaalitodellisuudessa meitä koskeva tieto on osa jokaisen identiteettiä. Ihmisten itsestään sosiaaliseen mediaan luomat profiilit, heidän toimintansa tietoverkoissa ja esimerkiksi ostokäyttäytymisensä on mahdollista yhdistää kattaviksi profiileiksi, joita monet tahot pyrkivät poliittisessa vaikuttamisessa ja kaupallisesti hyödyntämään. Tarvitaan lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia estämään syvälle ihmisten yksityiselämään ulottuvan profiilidatan väärinkäyttöä.

Yksityisyyden loukkauksia tulee käsitellä kuten kajoamista fyysiseen koskemattomuuteen. Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa yksilön mahdollisuuksia hallita omien tietojensa käyttöä ja hyödyntämistä. Globaalissa maailmassa ja valtion rajat ylittävässä tietotulvassa tähän tarvitaan kansainvälistä lainsäädäntöä.

Sosiaalisen ja solidaarisen Euroopan puolesta

Euroopan unioni syntyi rauhan projektina, josta kasvoi demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävä arvoyhteisö. Sosialidemokratia ajaa Eurooppaa, jossa EU:n neljä perusvapautta – ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionin alueella – toteutuvat sosiaalisesti kestävällä tavalla. Sosialidemokraatit haluavat olla rakentamassa yhteistä rauhan ja vakauden Eurooppaa.

Yhteisen Euroopan on oltava tärkeä toimija globaalisti myös tulevaisuudessa. Unionin tulee vahvistaa demokratiaa sisäisesti ja pitää kiinni roolistaan ihmisoikeuksien puolustajana. Euroopan on puolustettava vahvemmin ihmisoikeuksia maanosan sisällä ja kansainvälisesti. Uusien työpaikkojen ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen ovat Suomen sosialidemokraattien Eurooppa-politiikan keskiössä. Sosialidemokraattien tavoittelema Eurooppa on arvoyhteisö, taloudellinen yhteisö ja sosiaalinen yhteisö.

Unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen ei jatkossa saa jäädä taloudellisen integraation varjoon. Eurooppalaisen sosialidemokratian tavoitteena pitää olla veroparatiisien sulkeminen ja epäreilun verokilpailun lopettaminen. Myös yritysten ja pääoman omistajien on osallistuttava hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Kansainvälisillä sopimuksilla ja yhteistyöllä on estettävä kilpailevat työehtojen ja -olojen huononnukset.

Euroopan unionin talouspolitiikassa tulee huomioida kansalliset olot ja kansalaisten näkökulma. Muuten on vaarana, että ihmisten mielissä ja omaa vastuutaan pakoilevien hallitusten retoriikassa globalisaation varjopuolet kytkeytyvät unioniin ja integraation kannatus kansalaisten keskuudessa heikkenee. Kehitys olisi huolestuttava, koska unioni ja muut sen kaltaiset syvemmät taloudellisen yhteistyön muodot tarjoavat ainoan mahdollisuuden pienille kansantalouksille kamppailla epätervettä verokilpailua ja työehtojen huonontamista vastaan. Kansallistunteella ei voi korvata yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia.

Kansallistunne on parhaimmillaan yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta, joka ei sulje muita pois. Terve kansallistunne on ylpeyttä oman yhteiskunnan parhaista puolista ja arvostusta menneiden sukupolvien työlle. Kansallistunteen pimeämpi puoli on ollut ulossulkevien ja eristäytyvien liikkeiden nousu Euroopassa ja maailmalla. Epädemokraattiset ja autoritaariset liikkeet ovat monessa maassa pyrkineet omimaan kansalliset symbolit ja liittämään kansallistunteen muukalaisvihamielisyyteen. Sosialidemokraattisessa liikkeessä kansallistunne on ylpeyttä vahvasta demokratiasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Kansallisten symbolien ei pidä antaa rappeutua ääriliikkeiden tunnuksiksi. Demokratian puolustaminen kotimaassa ja kansainvälisesti edellyttää vahvaa itsetuntoa ja sen perustalle rakentuvaa avoimuutta ja solidaarisuutta.

Euroopan unioni on historiallisesti ajanut taloudellisen integraation lisäksi demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Yhteisten perusarvojen edistämisen on oltava keskeinen osa eurooppalaista projektia myös tulevaisuudessa. Jäsenmaiden yhteistyöllä ja yhteisillä instituutioilla on turvattava demokratia unionin tasolla ja jäsenmaiden sisällä.

Rauha ja solidaarisuus muuttuvassa maailmassa

Sosialidemokratia edistää oikeudenmukaisuutta ja rauhaa maailmassa, mikä vaatii pysyvämpiä ja syvempiä yhteistyön muotoja. Pelkät valtioiden keskinäiset sopimukset eivät riitä. Tässä työssä YK:lla, Euroopan unionilla, ETYJ:llä ja Euroopan neuvostolla on keskeiset roolit. Sosialidemokratia on aatteena vahvasti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen perustuvaan globaaliin järjestelmään.

Parhaiten rauhaa voidaan edistää ja kriisejä ehkäistä tukemalla yhteiskunnallista kehitystä kriisien uhkaamilla alueilla. Oikeudenmukaisempi kauppapolitiikka, aidosti kohdemaan kansalaisten tarpeista lähtevä kehitysyhteistyö ja tasaisempi globaali tulonjako poistavat kriisien perimmäisiä syitä. Solidaarisella politiikalla tuetaan rauhaa ja kehitystä luomalla vakautta, vaurautta ja ratkaistaan globaaleja ongelmia.

Sosialidemokraatit haluavat ratkaista kriisit ensisijaisesti politiikan ja diplomatian keinoin. Ihmisoikeusloukkauksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan tulee kansainvälisen yhteisön puuttua myös suoremmin.

Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä ihmisten oikeutta muuttaa työ- ja perhesyistä. Ihmisten pyrkimys hakea parempaa elämää ja suurempia mahdollisuuksia kuin asuinmaa tarjoaa, on ymmärrettävä. Suunnitelmallinen ja humaani maahanmuuttopolitiikka, jossa kotoutumiseen panostetaan riittävästi, ehkäisee jännitteiden muodostumista. Sosialidemokraatit eivät hyväksy kahden kerroksen työmarkkinoita, vaan työehtojen tulee olla kaikille samat.

Siirtolaisuus on rikastuttanut kulttuureja ja edistänyt talouskasvua. Kuitenkin kriisitilanteissa, kun suuret ihmisjoukot äkillisesti joutuvat jättämään kotinsa pakon edessä, syntyy inhimillisten tragedioiden lisäksi myös yhteiskunnallisia haasteita. Rankimmin nämä haasteet ovat kohdistuneet köyhiin kehittyviin maihin, joilla on monesti ollut vaikeuksia tarjota edes perustason suojaa ja toimeentuloa kriisiä pakeneville ihmisille. Kansainvälinen apu on ollut riittämätöntä.

EU:n yhteisen pakolaispolitiikan on oltava humaania, tehokasta ja toimijoiden riittävästi resursoituja, jotta turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä nopeasti ja oikeudenmukaisesti. Pakolaisia on kohdeltava osana yhteiskuntaa, ihmisinä, joiden ihmisarvo ja oikeudet ovat yhtä todelliset kuin kenen tahansa muun. Kriisin helpottaessa on myös paluusta tehtävä helppoa ja turvallista.

Sosialidemokraatit sitoutuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon, ja osana sitä ajavat kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

* * *

Sosialidemokraattien Suomi on oikeudenmukainen

yhteiskunta, jossa vapaat ihmiset kohtelevat toisiaan ja luontoa

reilusti ja vastuullisesti. Suomessa on innostava

ilmapiiri, joka antaa ihmisten kasvulle ja

yritteliäisyydelle tilaa ilman pelkoa syrjinnästä tai

epäoikeudenmukaisuudesta. Suomalaiset voivat

luottaa, että hädän hetkellä kukaan ei jää yksin.