Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tavoitteeseen. Lakko-oikeus on työntekijäpuolen perusoikeus eikä sitä saa tarpeettomasti rajoittaa tai hallinnollisin toimin murtaa.
Puoluekokous päättää, että on selvitettävä korkeimman oikeuden ratkaisun, jonka mukaan oikeudenkäymiskaarta ei voi käyttää lakon murtamiseksi, käytännön toteutuminen sekä tarve turvaamistoimiasioita koskevan sääntelyn täsmentämiseen lakko-oikeuden turvaamiseksi.
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tavoitteeseen. Lakko-oikeus on työntekijäpuolen perusoikeus eikä sitä saa tarpeettomasti rajoittaa tai hallinnollisin toimin murtaa.
Puoluekokous päättää, että on selvitettävä korkeimman oikeuden ratkaisun, jonka mukaan oikeudenkäymiskaarta ei voi käyttää lakon murtamiseksi, käytännön toteutuminen sekä tarve turvaamistoimiasioita koskevan sääntelyn täsmentämiseen lakko-oikeuden turvaamiseksi.
Aloitteessa esitetään pikaisia toimenpiteitä hallinnolliseen lainkäyttöön kuuluvan lakko-oikeuden rajoittamisen estämiseksi.
Lakko-oikeus on työntekijöiden perusoikeus. Kansainvälisen työjärjestön ILOn vakiintunut käytäntö on vahvistanut, että vuonna 1948 hyväksytty yleissopimus 87 pitää sisällään lakko-oikeuden.
Työntekijöiden lakko-oikeus on olennainen osa työntekijän ihmisoikeuksia. Lakko-oikeuden nakertaminen heikentää olennaisesti työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa.
Esimerkkinä aloitteessa esitetystä hallinnollisesta oikeustoimesta voidaan pitää käräjäoikeuden päätöstä, joka kielsi Ilmailualan Unionin IAU:n ja Ammattiliitto Pron jäseniä jatkamasta Finnairiin kohdistunutta lakkoa.
Lakon lopettamiseksi asetettiin yhteensä 2,8 miljoonan euron uhkasakko ammattiliitoille ja ammattiosastoille. Päätös tehtiin kuulematta ammattiliittoja. Lain mukaan käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia työtaistelun laillisuutta, vaan asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan.
Korkein oikeus on vuonna 1999 antanut ratkaisun, jonka mukaan oikeudenkäymiskaarta ei voi käyttää lakon murtamiseksi. Helsingin käräjäoikeuden päätös teki käytännössä näin asettamalla suuren uhkasakon. Esimerkkitapaus ei ole ainoa. Oikeudenkäymiskaaren 7. lukua, joka käsittelee turvaamistoimia, on viimeksi uudistettu vuonna 2007.
Haagan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Suomen kuljetusalan työntekijöitä edustavat ammattiliitot ovat pitkän aikaa kamppailleet Suomen satamiin saapuvien ulkomaalaisten alusten miehistöjen työsuhteiden ehtojen parantamiseksi.
Asiaa on hoidettu siten, että aluksen omistavalle tai sitä hallinnoivalle ulkomaalaiselle varustamolle on esitetty vaatimus siitä, että aluksen miehistöön ryhdytään soveltamaan hyväksyttävää tasoa olevaa työehtosopimusta. Vaatimuksen esittäminen on laillista. Kyse on työtaisteluoikeuden käyttämisestä tilanteessa, jossa osapuolia ei sido työehtosopimuslainsäädäntöön perustuva työrauhavelvoite. Mikäli varustamo ei ole suostunut työehtosopimuksen tekemiseen, vaatimusta on tehostettu asettamalla alus saartoon, jota ahtaajat ovat ryhtyneet tukemaan pidättäytymällä aluksen purkamisesta tai lastaamisesta.
Viimeisten vuosien aikana on tullut esiin tilanteita, joissa alioikeudet – varsinkin Helsingin käräjäoikeus – ovat toistuvasti myöntäneet ulkomaalaisille varustamoille turvaamistoimenpiteen, jolla ammattiliittoja kielletään uhkasakon uhalla aloittamasta tai jatkamasta saartoa ja siihen liittyviä tukitoimia.
Turvaamistoimenpide on myönnetty työntekijäjärjestöjä kuulematta ja se on usein perustunut varustamon antamiin yksipuolisiin ja jopa valheellisiin tietoihin. Myöntämällä turvaamistoimenpiteen tuomioistuin on käytännössä ratkaissut osapuolten välisen ristiriitatilanteen, koska kun saarto on purettu, alus lastataan tai puretaan loppuun, minkä jälkeen se on poikkeuksetta poistunut satamasta. Tämä on myös tarkoittanut sitä, että tuomioistuin on estänyt ammattijärjestöiltä niille kuuluvan ja perustuslain suojaaman työtaisteluoikeuden käyttämisen.
Esimerkkitilanne koskee kuljetusalaa, mutta mikään ei estä käytännön leviämistä myös muualle työelämään. Kehitys on pysäytettävä. Työtaisteluoikeus on perusoikeus.
Haagan Työväenyhdistys r.y. esittää, että
SDP ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että ammatillisen järjestäytymisvapauden ja työtaisteluoikeuden käyttämisen rajoittaminen hallinnolliseen lainkäyttöön kuuluvalla turvaamistoimenpiteellä estetään.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 44
Tammikuu 2017
SDP on estänyt hallituksessa ollessaan lakko-oikeuden rajoituspyrkimykset.