Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen tunnin junan toteuttamisesta mahdollisimman nopealla aikataululla rahoitushaasteet huomioiden.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen tunnin junan toteuttamisesta mahdollisimman nopealla aikataululla rahoitushaasteet huomioiden.
Puoluekokous kannattaa läntisen suunnan raideyhteyksien kehittämistä suurten liikennehankkeiden rahoitushaasteet huomioiden.
Raideliikenteen kokonaisvaltainen kehittäminen ja sen osana kasvukeskusten välisten liikenneyhteyksien nopeuttaminen on kannatettavaa liikenne- ja elinkeinopolitiikkaa. Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys toisi etuja niin seutukuntien talouselämälle kuin työmatkaliikenteellekin muodostaen yhtenäisemmän työmarkkina-alueen kahden maakunnan välille. Osaltaan nopea liikenneyhteys vähentäisi myös painetta pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen nopeiden yhteyksien salliessa työmatkaliikenteen laajemmalta alueelta. Raideliikenteen kehitystyössä on kuitenkin tarpeen ottaa huomioon myös läntisen Uudenmaan paikallis- ja työmatkaliikenne.
Tölö Unga Socialister ry
Hallitus päätti kehysriihessä huhtikuussa 2016 käynnistää niin sanotun Tunnin junan jatkosuunnitteluun. Uuden yhteyden myötä Helsingin ja Turun välinen matkustusaika lyhenisi jopa kolmella vartilla, uuden ajan ollen 1h 12min. Helsingistä Saloon junalla pääsisi ainoastaan 43 minuutissa ja Lohjalle 26 minuutissa.
Rakennuskustannukset kohoaisivat noin 1,2-1,5 miljardiin. Hankkeen takaisinmaksuajaksi on arvioitu Vaasan yliopistossa tehtyjen laskelmien mukaan alle 20 vuotta, koska positiiviset vaikutukset olisivat mittavia. Hankkeen piristäisi kansantaloutta jopa sadalla miljoonalla eurolla vuosittain.
Mistä positiiviset vaikutukset sitten koostuisivat? Ensinnäkin uuden yhteyden myötä liikenneyhteydet paranisivat huomattavasti Varsinais-Suomen ja Pääkaupunkiseudun välillä. Toisekseen tulee huomioida, että kyseessä ei olisi ainoastaan liikennehanke. Tunnin juna tukisi entistä yhtenäisemmän talous- ja työssäkäyntialueen syntymistä. Työmarkkina-alue laajentuisi ja Etelä-Suomen kaupunkiverkosto vahvistuisi. Nopealla junayhteydella olisi myös piristäviä vaikutuksia alueelle suuntautuvaan matkailuun.
Tunnin juna kasvattaisi matkustajamääriä huomattavasti. Pendelöivien työmatkalaisten myötä Pääkaupunkiseudun liikenneruuhkat helpottuisivat. Myös ilmanlaatu paranisi sekä päästöt pienenisivät, jos yhä useampi suomalainen hyppäisi junan kyytiin oman auton sijaan.
Yhteenvetona voidaan todeta hankkeen arvioitujen vaikutusten olevan positiivisia sekä elinkeinoelämän että kansalaisten näkökulmasta.
Tölö Unga Socialister ry esittää, että
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue tukee Tunnin junan toteuttamista. Tavoitteena tulee olla Tunnin junan toteuttaminen siten, että yhteys olisi toiminnassa 2020-luvun alkupuolella.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 242
Nummenmäen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry
Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys eli niin sanottu tunnin juna yhdistäisi n. 1,5 miljoonaa suomalaista samalle työssäkäyntialueelle. Yhteysväli on osa Pohjoista kasvuvyöhykettä ja TEN-T liikenneverkkokäytävää Välimeri-Skandinavia. Juha Sipilän hallitus on päättänyt käynnistää junayhteyden jatkosuunnittelun.
Uudella ratayhteydellä kaukojunan pysäkkejä tulevat olemaan Turku, Kupittaa, Salo, Lohja, Espoo, Pasila ja Helsinki. Suunnitellun kaksoisraiteen myötä radalla voi liikennöidä myös paikallisjunaliikenne. Tunnin juna sujuvoittaa merkittävästi Helsingin suuntaan kohdistuvaa liikennettä, kun Turun ja Salon nykyisten ja potentiaalisten työmatkalaisten lisäksi myös 47 000 asukkaan Lohja pääsee osaksi henkilöraideliikennettä.
Junaliikenne Hangosta, Tammisaaresta, Karjaalta, Inkoosta, Siuntiosta ja Kirkkonummelta voidaan toteuttaa lähiliikenteenä nykyisellä radalla.
Hankkeella on lukuisia positiivisia vaikutuksia paitsi Turun ja Varsinais-Suomen, myös koko Etelä-Suomen elinkeinoelämään. Helsingin, Turun ja Tampereen kasvualueiden yhdistäminen toisiinsa lisää työpaikkaliikkuvuutta ja asuntorakentamista radan varrella, ja tämän myötä helpottaa pääkaupunkiseudun asuntotilannetta. Liikenteestä tulee sujuvampaa ja hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun ihmiset siirtyvät merkittävissä määrin käyttämään junaa. On tutkittu, että mittava hanke maksaisi itsensä takaisin jo 20 vuodessa.
Poliittisen tahdon löytyessä taloudellisesti ja ympäristöllisesti kannattava hanke on mahdollista toteuttaa 2020-luvun aikana.
Nummenmäen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että
SDP edistää tunnin junan toteuttamista mahdollisimman nopealla aikataululla.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 243
Heinäkuu 2020
Turun tunnin juna -raidehanke etenee toivotulla tavalla. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 10.9.2019 tekemän päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti syksyllä 2019 hankeyhtiöneuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön perustamiseksi. Valtio ja kunnat pääsivät sopuun Turun tunnin junan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta ja osapuolten rahoitusosuuksista helmikuussa 2020. Valtioneuvosto on osaltaan hyväksynyt valtion osittain omistaman Turun tunnin junan suunnitteluhankeyhtiön perustamisen. Hankeyhtiö voidaan perustaa kuntien päätöksiä koskevan muutoksenhakuajan päätyttyä. Hankeyhtiömallin avulla pyritään vastaamaan mittavan hankkeen rahoitushaasteisiin. Valtio on varautunut kattamaan oman osuutensa, eli vähintään 51 prosenttia hankkeen suunnittelukustannuksista. Hanketta varten haettiin EU:n CEF-rahoitustukea, ja unioni on myöntänyt tukea raideliikenteen kehittämiseen Helsinki–Turku -välillä 37,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta käytetään Espoo–Salo-oikoradan suunnitteluun. Hankkeen suunnittelutyö voi alkaa, hankeyhtiö perustetaan.
Turun tunnin juna -hankkeen kannalta keskeisestä Espoon kaupunkiradasta on jo olemassa suunnitelma, joten se otetaan osaksi valtion ja Espoon kaupungin välistä MAL-sopimusmenettelyä. Valtion ja Helsingin seudun välisen MAL-sopimusneuvottelutuloksen mukaan valtio käynnistää Espoon kaupunkiradan (Leppävaara–Kauklahti) toteuttamisen ratasuunnitelman mukaisesti. Sopimus tulee voimaan, kun osapuolet ovat hyväksyneet sen omissa päätöksentekoelimissään. Espoon kaupunkiradan rakennussuunnitteluun on myönnetty 11 miljoonaa euroa EU:n CEF-rahoitusta.
Kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, Turun tunnin juna -hankkeen rinnalla kehitetään Helsingin ja Tampereen välistä Suomi rata -yhteyttä, jonka osalta hankeyhtiöneuvotteluissa on myös päästy osapuolten välillä sopuun, ja valtioneuvosto on hyväksynyt hankeyhtiön perustamisen. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiön perustamisen edellytyksistä.