Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin turvata hyvä vanhustenhuolto riittävällä henkilöstömitoituksella, osaamisella ja tehtävärakenteilla. Riittävä henkilöstömitoitus on turvattava paitsi hoivayksiköissä myös kotihoidossa.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin turvata hyvä vanhustenhuolto riittävällä henkilöstömitoituksella, osaamisella ja tehtävärakenteilla. Riittävä henkilöstömitoitus on turvattava paitsi hoivayksiköissä myös kotihoidossa.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin turvata hyvä vanhustenhuolto riittävällä henkilöstömitoituksella.
Puoluekokous katsoo, että hallituksen esittämät leikkaukset vanhuspalveluihin tulee peruuttaa.
Puoluekokous edellyttää, että SDP:n toimijat kaikissa päätöksentekoelimissä toimivat näiden periaatteiden mukaisesti ja pitävät tavoitteena vanhusten arvokasta elämää ja hyvää huolenpitoa asumismuodosta riippumatta.
Aloitteissa esitetään, että ikäihmisten hoidon ja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoivayksiköissä hoitajamitoitus nostetaan vähintään 0,7 hoitajaan hoidettavaa vanhusta kohti ja hoitajamitoituksesta säädetään lailla.
Vuonna 2012 säädettiin ns. vanhuspalvelulaki, jonka valmistelun yhteydessä pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta käytiin paljon keskustelua. Mitoituksesta ei ole säädetty lain tasolla, vaan siitä on annettu laatusuositus. Eduskunta päätti joulukuussa 2012, että lakiin ei kirjata sitovaa mitoitusta, mutta lakia täsmennetään, jos ei ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä saavuteta laatusuosituksen mukaista vähintään 0,5 hoitajan mitoitusta vuoden 2014 loppuun mennessä.
Vanhuspalvelulain rinnalla uudistettiin vanhustenhoidon laatusuositus, joka tuli voimaan vanhuspalvelulain kanssa 1.7.2013. Tavoitteena oli parantaa ympärivuorokautisen hoidon laatua varmistamalla henkilöstön määrää koskevien laatusuositusten toteutuminen (hoitajamitoituksen oltava vähintään 0,5 tasolla). Suositusten toteutumista oli arvioitava vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää mitoitusta niin, että henkilöstön määrällisen tarpeen arvioinnin perustana on iäkkäiden asiakkaiden hoidon tarve, ei kuitenkaan alle tason 0,5.
Vanhuspalvelulakiin sisältyvä henkilöstöä käsittelevä säännös (20 §) edellyttää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta ja turvaa heille laadukkaat palvelut. Suositus henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi, jota ei missään olosuhteissa voi alittaa, on tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Mikäli terveyskeskusten vuodeosastoilla on pitkäaikaishoidossa asiakkaita, joiden hoidon tarve on perusteltu lääketieteellisesti tai turvallisen hoidon varmistamiseksi, vähimmäismitoitus on 0,60—0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Suositeltu henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla.
Keskeinen henkilöstön määrää koskeva suositus on sidottu vanhuspalvelulain tapaan toimintayksikön asiakkaiden toimintakykyyn ja hoidon tarpeeseen. Henkilöstön mitoittamisen lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen, riippumatta siitä, minkä nimisessä yksikössä he ovat. Asiakkaiden, luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen arvioitu toimintakyky ja palvelujen tarve ovat ne keskeiset tekijät, jotka määrittävät mitoituksen tason. Näin ollen em. toimintayksiköissä asiakkaiden palvelutarve edellyttää usein vähimmäismitoitusta korkeampaa mitoitusta.
Huolimatta laatusuosituksesta vuoden 2014 lopussa vähimmäismitoitus 0,5 ei toteutunut kaikissa toimintayksiköissä. Ennen 2015 eduskuntavaaleja vanhuspalvelulakiin ei enää onnistuttu saamaan vähimmäismitoitusta eduskunnan edellyttämällä tavalla.
Keväällä 2015 aloittanut Sipilän hallitus paitsi sivuutti edellisen eduskunnan asettaman tavoitteen, myös päätti pudottaa henkilöstömitoitusta tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,4-0,5 hoitotyöntekijään asiakasta kohden. Mitoituksen pienentäminen on vastoin vanhusten, omaisten, keskeisten asiantuntijoiden, ammattilaisten sekä lain säätäneen eduskunnan tahtoa.
Esimerkiksi Valvira on arvioinut, että mitoituksen alentaminen ei mahdollista hyvää hoitoa ja johtaa pahimmillaan vaaratilanteisiin ja aluehallintoviranomainen on todennut eduskuntakuulemisessa, että henkilöstömäärän alentaminen aiheuttaa tuntuvia riskejä sekä asiakasturvallisuuteen että mahdollisuuksiin varmistaa hoito- ja hoivatyön asianmukainen toteuttaminen.
Hallitus aikoo myös heikentää vanhuspalvelulakia poistamalla asiantuntemusta koskevan luettelon sekä kumoamalla vastuutyöntekijää koskevan säännöksen. Nämä heikennykset vaikuttavat suoraan ikäihmisten palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Vanhustyöhön erikoistuneen vastuutyöntekijän, joka tuntisi vanhuksen yksilöllisen elämäntilanteen ja tarpeet, poistaminen heikentää eniten heikoimmassa asemassa olevien ja yksinäisten vanhusten tilannetta. Vanhustyön osaamisen vaatimuksia yksiköissä lasketaan, vaikka hyvä osaaminen on edellytys paitsi hyvälle hoidolle, myös hyvälle johtamiselle ja palveluiden kehittämiselle – mitkä taas mahdollistavat vaikuttavan, kustannustehokkaan toiminnan.
SDP ei hyväksy heikennyksiä vanhusten hoidon laatusuosituksiin eikä vanhuspalvelulain osaamisvaatimuksiin.
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y.
Nykyisillä henkilöresursseilla ei ole mahdollista antaa ikäihmisille laadukasta hoitoa.
Ikäihmisten hoidon tilaa kuvastaa hyvin SuPerin kesällä 2016 julkistaman kyselyn tulos, jonka mukaan 93 % kyselyyn vastanneista on huolissaan hoidon laadusta. Valviran 24.5.2016 julkaiseman kyselyn mukaan vanhusten kaltoin kohtelun riskiä näyttävät lisäävän kiire ja henkilöresurssien puute. Hoitajien mahdollisuudet hyvän hoidon toteuttamiseen ovat heikot, koska hoitoa tarvitsevat asiakkaat ovat entistä sairaampia ja huonokuntoisempia. Vanhusten kaltoin kohtelua laitoshoidossa voidaan vähentää varmistamalla henkilön soveltuvuus koulutusalalle soveltuvuustesteillä, huolehtimalla henkilöstön osaamisesta sekä hyvällä johtamisella.
Valtakunnallisena tavoitteena on tukea ikääntyneiden asumista omassa kodissaan. Tavoitteena on järjestää kaikkina vuorokaudenaikoina tarvittavat palvelut ensisijaisesti asiakkaan kotona tai muutoin kodinomaisissa olosuhteissa. Muutoksen toteutuminen edellyttää kunnilta panostusta ikääntyneen toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen saatavuuteen.
Hyvä toimintakyky on kotona asumisen edellytys. Hoitajien ei aina ole mahdollista toteuttaa omatoimisuuteen ohjaavaa, kuntouttavaa työotetta, joka vaatii runsaasti aikaa.
Nyt käytetään henkilöstömitoitusta, jossa ei huomioida asiakkaiden hoidon tarvetta eikä henkilöstön koulutustasoa. Asiakkaan hoitotyön lisäksi hoitotapahtumaan liittyy muita tehtäviä, mutta keskeisin merkitys on välittömästi hoitotyöhön käytettyjen tuntien määrällä. Liian pieni henkilömitoitus aiheuttaa hoitojaksojen pidentymistä ja lisää hoidon kustannuksia. Henkilöstöä on oltava riittävästi, jotta asiakkaat saavat hyvää hoitoa ja hoitajat jaksavat.
Jokaisella kansalaisella on oikeus hyvään hoidon laatuun.
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää puoluekokoukselle, että
ikäihmisten hoidon kokonaishoitajamitoitus tulee nostaa 0,7 hoitajaan, sillä mitoituksen alentaminen 0,5 hoitajasta 0,4 hoitajaan vaarantaisi ikäihmisten hoidon tulevaisuuden. Inhimillisen hoidon turvaamiseksi kokonaishoitajamitoitusta on nostettava.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 170
Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaisen Valviran tutkimus vanhustemme kaltoin kohtelusta sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä niin yksityisissä kuin julkisissakin on järkyttävä ja ihmisarvon loukkaamisen yleisyyttä näissä yksiköissä osoittava. Kyselyyn vastasi peräti 7 406 yksiköiden työntekijää ja tulokset olivat vakavasti otettavat.
Lähes kaikki (peräti 93 %) kyselyyn vastanneista oli havainnut yksikössään kaltoin kohtelua. Vastausten perusteella asukkaiden oikeus hyvään kohteluun ei toteutunut läheskään kaikissa yksiköissä. Neljännes vastaajista oli havainnut, että karkeaa tai epäasiallista kieltä käytettiin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.
Määräilyä, rankaisemista tai moittimista esiintyi yhtä usein 20 %:n vastaajan mukaan.
Selvityksestä ilmeni se, että kaltoin kohtelutilanteita esiintyi selkeästi (10–15 %) enemmän henkilöstön kokiessa vakituisen henkilökunnan määrän riittämättömäksi.
Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että sitovalla lainsäädännöllä määrätään vanhusten hoivayksiköiden hoitajamitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa määräten mitoitukseksi vähintään 0,7 hoitajaa yksikössä hoidettavaa vanhusta kohden ja yksikön asiakkaiden palvelutarpeen sitä edellyttäessä hoitohenkilöstön tätä suurempaa määrää suhteessa yksikössä hoidettavien vanhusten määrään.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 170
Heinäkuu 2020
Hallitusohjelmassa on laajasti erilaisia toimenpiteitä, joilla sekä vahvistetaan ikääntyvän väestön hyvinvointia ja toimintakykyä että parannetaan iäkkäille tarkoitettuja palveluja.
Hallitusohjelmassa linjattiin, että hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta 0,7 hoitajaa asiakasta kohden tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja muissa ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädetään lailla. Samalla selkiytetään työnjakoa muun muassa tukipalvelujen osalta. Linjauksen mukaan asiakkaiden hoitoisuus on aina ensisijainen henkilöstön mitoittamisen peruste. Hoitoisuuden arvioinnin tueksi säädetään kansallisesta vertailukelpoisesta toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan mittaristosta. Eduskunta hyväksyi hoitajamitoitusta koskevan hallituksen esityksen 26.kesäkuuta.
Ympärivuorokautisen hoidon rinnalla tullaan vahvistamaan kotihoidon resursseja ja laatua. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama, iäkkäiden palvelujen uudistamista valmisteleva työtyhmä on jättänyt esityksensä. Työryhmän tehtäviin sisältyi henkilöstön määrän, osaamisen, kohdentamisen ja johtamisen arviointi myös kotihoidon osalta ja siitä toimenpide-ehdotusten tekeminen. Hallitusohjelmassa on varauduttu rahoittamaan kotihoidon resursoinnin parantamista, jotta kotiin annettavilla ja kotoa käsin saavutettavilla palveluilla nykyistä paremmin pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin
Myös omaishoitoa kehitetään edelleen. Palvelujen määrän ja resurssien vahvistamisen lisäksi palvelujen sisältöjä ja rakenteita parannetaan. Osana iäkkäiden palvelujärjestelmän kehittämistä tullaan ottamaan käyttöön uusia työtapoja ja teknologiaa.