Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen siitä, että kunnat ja muu julkishallinto lisäävät kestäviä ja vastuullisia hankintoja. Uusi hankintalaki on juuri tullut voimaan ja sen soveltamisessa pitää hyödyntää kaikki lain tarjoamat mahdollisuudet.
Puoluekokous esittää, että SDP edistää julkishallinnon osaamista ja tietotaitoa vastuullisten hankintojen tekemiseksi.
Sosialidemokraatit korostavat omissa ja julkishallinnon hankinnoissa laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien, kuten esimerkiksi työllistämisehtojen, merkitystä hankintojen kokonaisarviota ja hankintasopimuksia tehtäessä.
Sosialidemokraattinen liike tuo aktiivisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin kuluttamisen sosiaalisia ja ympäristöllisiä näkökulmia.
Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen siitä, että kunnat ja muu julkishallinto lisäävät kestäviä ja vastuullisia hankintoja. Uusi hankintalaki on juuri tullut voimaan ja sen soveltamisessa pitää hyödyntää kaikki lain tarjoamat mahdollisuudet.
Puoluekokous esittää, että SDP edistää julkishallinnon osaamista ja tietotaitoa vastuullisten hankintojen tekemiseksi.
Sosialidemokraatit korostavat omissa ja julkishallinnon hankinnoissa laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien, kuten esimerkiksi työllistämisehtojen, merkitystä hankintojen kokonaisarviota ja hankintasopimuksia tehtäessä.
Sosialidemokraattinen liike tuo aktiivisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin kuluttamisen sosiaalisia ja ympäristöllisiä näkökulmia.
Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen haastaa kunnat lisäämään kestäviä ja vastuullisia hankintoja.
Sosialidemokraatit korostavat omissa ja kuntien hankinnoissa laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien merkitystä hankintojen kokonaisarviota ja hankintasopimuksia tehtäessä.
Puoluekokous esittää, että SDP edistää kuntien osaamista ja tietotaitoa vastuullisten hankintojen tekemiseksi.
Sosialidemokraattinen liike tuo aktiivisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin kulutuksen sosiaalisia ja ympäristöllisiä näkökulmia.
Aloitteessa esitetään sosialidemokraattista liikettä haastamaan kunnat lisäämään kestäviä hankintoja sekä suosimaan vastuullisuusmerkkejä puolueen omissa hankinnoissa. Lisäksi esitetään, että sosialidemokraattisen puolueen tulee nostaa yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön niin eettisen kuin ekologisen kuluttamisen näkökulma.
SDP:n pitkäaikaisena linjana on ollut edistää ja kehittää sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia hankintoja. Tavoitteena tulee olla, että kunnat voisivat täysimääräisesti hyödyntää uuden hankintalain mahdollisuudet.
Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Määrä on noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hankintalaki auttaa kuntia jatkossa huomioimaan paremmin kestävät valinnat, mutta ei kuitenkaan pakota kuntia vastuullisuuteen. Kunnat ovat yhdessä merkittäviä tuotteiden ja palveluiden ostajia. Kuntien ostovolyymilla voidaan merkittävissä määrin vähentää kuntien hankintojen haitallisia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, ja siksi niiden on tärkeä ymmärtää yhteiskuntavastuunsa hankintoja tehdessä.
Jotta vastuullisuus toteutuisi hankinnoissa, kuntien tulisi asettaa tuotteiden ja palveluiden hankintaohjeistuksiin vastuullisuuteen liittyvät kriteerit. Kuntien hankintayksiköiden ei tulisi käyttää hankintasopimuksen ainoana tekoperusteena pelkästään hintaa tai kustannuksia. Kuntien tulee myös lisätä omaa osaamista ja tietotaitoa vastuullisten hankintojen tekemiseksi. Uuteen hankintalakiin sisältyy innovatiivisten hankintojen lisäämisen kannustaminen innovaatiokumppanuuksia kehittämällä.
Aloitteessa todetaan, että hankintalain uudistus tarjoaa julkisille hankkijoille entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon laadulliset tekijät ja esimerkiksi erilaiset vastuullisuusmerkkien kriteerit. Vastuullisuusmerkkien Reilu kauppa, Joutsenmerkki, EU-ympäristömerkki ja Luomu tekemän tutkimuksen (kevät 2016) mukaan kuitenkin vain alle puolella kunnista on yleisiä vastuullisuuteen liittyviä ohjeita, jotka on kirjattu hankintaohjeistukseen. Kuntien asukkaista neljä viidestä on sitä mieltä, että kuntien tulee huomioida ja minimoida sekä ihmisoikeus- että ympäristöriskit hankinnoissaan. Kunnat kaipaavat tietoa ja koulutusta vastuullisten hankintojen osuuden lisäämiseksi.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry ja Eurooppademarit - Tähti ry
Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Määrä on noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisella sektorilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää valtavaa ostovoimaansa viisaasti.
Vastuullisuusmerkkien Reilu kauppa, Joutsenmerkki, EU-ympäristömerkki ja Luomu tekemän tutkimuksen (kevät 2016) mukaan kuitenkin vain alle puolella kunnista on yleisiä vastuullisuuteen liittyviä ohjeita, jotka on kirjattu hankintaohjeistukseen. Hankintabudjetin koetaan vaikeuttavan eniten vastuullisten tuotteiden hankintaa. Kunnat kaipaavat tietoa ja koulutusta vastuullisten hankintojen osuuden lisäämiseksi.
Tutkimuksen mukaan asukkaat haluavat kuntien olevan vastuullisia ja hankintojen merkitykseen uskotaan vahvasti. Neljä viidestä asukkaasta on sitä mieltä, että kuntien tulee huomioida ja minimoida sekä ihmisoikeus- että ympäristöriskit hankinnoissaan. Seitsemän kymmenestä haluaa tietää, miten oman kunnan hankinnoissa vastuullisuus huomioidaan. Naiset ovat hankinta-asioissa vaativampia kuin miehet.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry ja Eurooppademarit – Tähti ry esittävät, että
hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa sosialidemokraattista liikettä haastamaan kunnat lisäämään kestäviä hankintoja. Puolue myös itse omissa hankinnoissa suosii jatkossa vastuullisuusmerkkejä. Uusi hankintalaki tulee voimaan vuoden 2016 aikana ja se antaa julkisille hankkijoille entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon vastuullisuusmerkkien kriteerit. Lisäksi puolueen tulee nostaa yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön niin eettisen kuin ekologisenkin kuluttamisen näkökulma.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 56
Heinäkuu 2020
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtion ja kuntien on toimittava suunnannäyttäjinä ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönotossa ja hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin sekä laatuarviointiin nostetaan. Hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin, kun ympäristövaikutukset ovat hankinnassa merkittävät. Lisäksi on kirjattu, että vahvistetaan kuluttajien mahdollisuutta saada tietoa palvelujen ja hyödykkeiden vaikutuksista ilmastoon ja ympäristöön.
Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjattuna, että hankintalakia arvioidaan myös sen kannalta, tulisiko siinä laajentaa sosiaali- ja työoikeudellisten rikkomusten poissulkemisperusteita ja lisätä keinoja korostaa yritys- ja verovastuullisuutta. Tämän arvioinnin pohjalta tehdään lain kehittämispäätökset.
Hankintalaista on kirjattu hallitusohjelmassa monipuolisesti painottaen hinnan lisäksi hankinnoissa runsaasti vastuullisuuteen liittyviä elementtejä.
Valtiovarainministeriössä käynnistettiin syyskuussa 2019 Kuntaliiton kanssa yhteistyössä Hankinta-Suomi-toimenpideohjelman. Sillä on tarkoitus vauhdittaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hallituksen päätavoitteiden toteutumista. Toimenpideohjelmassa laaditaan koko julkisen sektorin hankintastrategia, joka on tarkoitus saada valmiiksi kesällä 2020.
Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla toimeenpannaan strategiaa. Toimenpiteillä edistetään muun muassa Suomen hiilineutraalisuuden etenemistä, työntekijöiden oikeuksia ja osatyökykyisten työllistämistä. Tavoitteena on lisätä osaamista ja luoda toimintamalleja, joita eri hankintayksiköt voivat ottaa käyttöön.
Lisäksi hankintojen vaikuttavuutta edistää muun muassa se, että valtion yhteishankintayksikkö Hansel ja kuntien suurin yhteishankintayksikkö KL Kuntahankinnat yhdistyivät syksyllä 2019 yhteiseksi uudeksi Hanseliksi, joka tarjoaa siten myös kunnille hankintapalveluja. Tätä kautta saadaan hankintaosaamista paremmin käyttöön, joka keskeistä myös, jos hankinnoilla vähennetään päästöjä. Lisäksi on tehty päätös hankintojen HILMA-ilmoitusjärjestelmän kehittämisestä, jota kautta saatava parempi tietopohja auttaa seuraamaan mm. siten, miten hankintatavoitteita on saatu edistettyä.