Järjestöuudistusasiakirjassa määriteltiin kunnianhimoisia tavoitteita organisaation ja sen toimintamallien kehittämiseksi. Toimien suunnittelu käynnistettiin välittömästi, mutta eduskuntavaaleista johtuva henkilö- ja taloudellisten resurssien väheneminen vaikutti etenemismahdollisuuksiin.

Keskeinen uudistus, jolla vastataan myös monen puoluekokousaloitteen sisältöön, on siirtyminen yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen. Tämän ajattelun lähtökohtana ja onnistumisen edellytyksenä on, että toiminnan painopisteistä sovitaan hyvissä ajoin ja yhdessä. Näin tuleva työ ei ole kenellekään ”ylimääräistä”, vaan saamme tehtyä keskeiset toiminnot synkronissa valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden sekä sisarjärjestöjen kesken. Ensimmäistä kertaa yhteinen suunnittelu toteutettiin loppukesästä 2016. Kuluvana vuonna suunnittelu aloitetaan tätäkin aikaisemmin. Tässä yhteydessä on myös otettu käyttöön vuosikello, josta ilmenevät koko liikkeen keskeiset toiminnot vuositasolla.

Työryhmätyön uudistaminen ja linkittäminen eduskuntatyöhön on tuonut uutta yhteisen tekemisen aluetta puoluetoimiston ja eduskuntaryhmän välille. Seuraavana kehityskohteena tältä osin on työn laajentaminen niin, että useammat pääsevät siihen mukaan.

Puoluetoimistolla on toteutettu yhteistyössä Palkansaajien opintoyhdistyksen ja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa laajahko tutkimushanke, johon loppuvuodesta 2016 tuli mukaan myös suurimpia kunnallisjärjestöjä. Tutkimustyöllä on haettu myös keinoja, joilla puolueen keskeinen sanoma saadaan kansalaisten tietoon entistä paremmin. Tutkittu tieto toimii päätöksenteon pohjana ja siitä saadaan palautetta tehtyjen toimien onnistumisesta. Tietoa kansalaismielipiteestä haetaan myös kansalaiskana-van kautta. Kesäkampanjalla 2016 laajennettiin kansalaiskanavan vastaajakuntaa, ja syksystä käynnistettiin kanavalla säännönmukaiset kysymykset, vastausten analysointi ja palautteen antaminen vastaajille.

Yhteistä työtä ja toimivien yhteyksien rakentamista muuhun kansalaisjärjestökenttään pilotoitiin ”Kättä päälle”-projektilla, jonka aikana kerättiin ideoita Yhteisen vastuun sopimuksen aineksiksi. Vastaavaa sapluunaa käytettiin periaateohjelmakeskusteluissa, kun kansalaisille ja järjestöille tarjottiin mahdollisuutta tulla keskustelemaan siitä, millä arvoilla Suomea tulevaisuudessa johdetaan. Toinen hyvä esimerkki verkostoitumisesta ovat vammaisasioiden lähetit, jotka toimivat paikallisesti edistäen mm. puolueen tuoreen vammaispoliittisen ohjelman linjauksia.

Koulutustoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Työväen Sivistysliiton kanssa. Poliittisessa korkeakoulussa (Poliko), Maailmanpoliittisessa korkeakoulussa sekä piiritoiminnan tueksi suunnatussa osallistavassa kampanjakoulutuksessa oli vuoden 2016 aikana 54 henkilöä. Lisäksi järjestetään koulutusta pohjoismaisesta yhteistyöstä ja tarjotaan erilaisia talousasioihin liittyviä koulutuspaketteja. Vaalityöhön ja kampanjan rakentamiseen liittyvät koulutuspaketit on päivitetty ja viety verkkoon. Aiempien polikolaisten panosta hyödynnettiin erityisesti puolueen strategian laadinnassa. Jatkossa koulutukseen osallistuneiden taitoja hyödynnetään suunnitelmallisemmin.

Puolueeseen liittyvien jäsenten vastaanottamista ja sijoittumista toimiviin osastoihin on parannettu yhdessä piiritoimistojen kanssa. Piirit ovat peranneet lepäävät osastot ja tarjonneet niissä oleville jäsenille mahdollisuutta siirtyä toimivien osastojen jäseniksi. Vuosikausia toimimattomina olleet osastot lakkautettiin Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä.