Puoluekokous toteaa, että pöytäkirjojen nähtävillä pitämiselle verkossa useamman vuoden ajalta ei ole lainsäädännöllisiä esteitä ja kannustaa sosialidemokraattisia kuntapäättäjiä toimimaan kunnissaan sen puolesta, että pöytäkirjat olisivat etenkin kuntapäättäjien hyödynnettävissä mahdollisimman käytännöllisellä tavalla ajallisesti riittävän kattavalta ajalta.
Puoluekokous toteaa, että pöytäkirjojen nähtävillä pitämiselle verkossa useamman vuoden ajalta ei ole lainsäädännöllisiä esteitä ja kannustaa sosialidemokraattisia kuntapäättäjiä toimimaan kunnissaan sen puolesta, että pöytäkirjat olisivat etenkin kuntapäättäjien hyödynnettävissä mahdollisimman käytännöllisellä tavalla ajallisesti riittävän kattavalta ajalta.
Puoluekokous toteaa, että pöytäkirjojen nähtävillä pitämiselle verkossa useamman vuoden ajalta ei ole lainsäädännöllisiä esteitä ja kannustaa sosialidemokraattisia kuntapäättäjiä toimimaan kunnissaan sen puolesta, että pöytäkirjat olisivat etenkin kuntapäättäjien hyödynnettävissä mahdollisimman käytännöllisellä tavalla ajallisesti riittävän kattavalta ajalta.
Aloitteessa edellytetään, että julkiset päätökset pidetään verkossa saatavilla vähintään kymmenen vuotta päätösten tekemisestä.
Kuntien käytännöt julkisten päätösten nähtävillä pitämiseen verkossa vaihtelevat suuresti. Kuntaliitto on katsonut, että pöytäkirjojen verkossa pitämisen määräaika on kuntien omaan harkintaan kuuluva asia, eikä se ole antanut asiasta varsinaisia suosituksia.
Jos yksittäinen päätös tai päätöspöytäkirja jätetään tietoverkkoon vielä muutoksenhakuajan kuluttua, tulee niistä kuntalain 140 §:n mukaan poistaa henkilötiedot. Henkilötietojen pitämistä tietoverkossa pidetään henkilötietojen sähköisenä luovuttamisena. Vuonna 2019 säädetyssä laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta ei muutettu julkisuutta ja salassapitoa tai tietojen luovutusperusteita koskevaa sääntelyä. Näitä koskevat yleissäännökset ovat julkisuuslaissa.
Kuntien linjaukset pöytäkirjojen lyhyestä julkaisuajasta liittyvät usein siihen, että henkilötietojen poistaminen tietoverkosta voi käytännössä olla työlästä. Esimerkiksi kaikki järjestelmät, joilla esityslistoja ja pöytäkirjoja laaditaan eivät välttämättä salli tietojen editointia sen jälkeen, kun teksti on valmistunut ja talletettu. Yksinkertaisinta tietojen poistaminen on silloin, kun henkilötiedot on merkitty liitteisiin, jolloin tiedot voidaan poistaa puuttumatta itse listatekstiin tai päätökseen.
Osin kyse voi olla kuntien epävarmuudesta siitä, mitä voi julkaista ja mitä ei. Verkkoviestinnän kehittyessä myös oikeusistuimet ja lainvalvontaviranomaiset ovat joutuneet ottamaan kantaa siihen mikä on julkista ja mikä salaista. Välillä tulkinnoista on ollut myös erimielisyyttä. Hiljalleen tulkinnat ovat siinä määrin vakiintuneet, että ns. yleisiä esteitä liitteiden julkaisemiseen ei ole. On kuitenkin huomattava, että lainsäädäntöympäristö julkisuusasioiden kohdalla muokkautuu edelleen voimakkaasti.
Julkisten päätösten verkossa pitämiseen vaikuttavat monet seikat, eivätkä käytännöt ole vielä vakiintuneet. Monissa kunnissa luottamushenkilöillä on julkisia verkkosivuja laajemmat mahdollisuudet tarkastella pöytäkirjoja salasanasuojatuissa portaaleissa. Pöytäkirjat ovat aina pyynnöstä saatavilla senkin jälkeen, kun ne on verkosta poistettu.
Heinäveden Työväenyhdistys ry:n jäsen Jari Mäkinen
Kansanvalta rakentuu Suomessa laajalti kunnallisen itsehallinnon varaan. Vaikka joissakin kunnissa on siirrytty pormestarimalliin tai päädytty maksamaan palkkaan verrattavaa etuutta hallituksen puheenjohtajalle, koostuu päätöksentekijöiden joukko laajalti ihmisistä, jotka tekevät vapaaehtoista työtään sivutoimisesti.
Sivutoiminen luottamushenkilö käyttää kulloinkin tehtäviinsä sen ajan, mitä hänellä on käytettävissään. Roolijakoon kuuluu, että päätökset tehdään virkamiesten esittelystä. Tällöin luottamushenkilö tekee poliittisen harkintansa käytettävissä olevien tietojen perusteella. Saatavilla olevaan tietoon virkamiehillä on huomattava mahdollisuus vaikuttaa.
Vuonna 2019 on säädetty laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Ilmeisesti tähän lakiin nojaten on kunnissa tulkittu lainsäädännön muuttuneen niin, että kuntien päätöksenteko eli pöytäkirjat eivät enää ole julkisia siinä merkityksessä, että tehdyt päätökset olisivat katsottavissa tietoverkon välityksellä niiden vaikutusaikana. Esimerkiksi Joensuun kaupunki pitää pöytäkirjoja julkisesti saatavilla vain yhden vuoden. Tämä on kansanvallan halveksuntaa.
Kunnallista päätöksentekoa tehdään aina aiempiin käytäntöihin, paikkakunnan tarpeisiin tai historiaan viitaten. Hyvä luottamushenkilö tutustuu saman aiheen aiempiin käsittelyvaiheisiin tai vastaaviin muihin päätöksiin, mitkä asiaan vaikuttavat. Hyvä luottamushenkilö tutustuu muiden kuntien tekemiin ratkaisuihin hakeakseen niistä oppia. Kussakin kunnassa järjestäytyminen tehdään neljän vuoden välein ja luottamushenkilöt huolehtivat valinnoista puoluejärjestöissä. Aiempien päätösten salaaminen tekee kuitenkin valmistelutyön vaikeaksi. Salaamista on myös se, jos yksinkertaiset asiat piilotetaan virkamiesten selän taakse ja heidän työaikaansa tuhlataan tavanomaisiin tietopyyntöihin. Kohtuullinen julkisuusaika päätöksille olisi verkossa vähintään kymmenen vuotta.
Päätösten piilottaminen jo vuoden jälkeen on pyrkimys vallansiirtoon poliitikoilta ja puolueilta virkamiehille. Käytäntö on uhka demokraattiselle prosessille ja voi lisätä vastuuttoman populismin määrää yhteiskunnassa.
Esitän, että
Puolue edellyttää, että julkiset päätökset pidetään julkisesti verkossa saatavilla vähintään kymmenen vuotta päätösten tekemisestä. Valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla viranomaiset velvoitetaan näin toimimaan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 253
Kesäkuu 2023
Kuntapäättäjien informointi asiassa, esim. hyvien käytäntöjen levittäminen.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.