Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen palveluohjauksen paremmasta toteutumisesta ja kuntoutuksen tarpeessa olevien toimeentulon turvaamisesta. Puoluekokous ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena kirjata kriteerejä lain tasolle.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen palveluohjauksen paremmasta toteutumisesta ja kuntoutuksen tarpeessa olevien toimeentulon turvaamisesta. Puoluekokous ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena kirjata kriteerejä lain tasolle.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen palveluohjauksen paremmasta toteutumisesta ja kuntoutuksen tarpeessa olevien toimeentulon turvaamisesta. Puoluekokous ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena kirjata kriteerejä lain tasolle.
Aloitteessa ehdotetaan toimenpiteitä TE-palvelujen ja aikuissosiaalityön yhteistyön tehostamiseksi. Aiempaa puoluekokouspäätöstä asiasta ei ole.
SDP:n johtaman hallituksen hallitusohjelmassa on tunnistettu tarve osatyökykyisten palveluiden paremmalle koordinaatiolle. Ohjelman mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä uudistetaan sosiaalisella kuntoutuksella, jossa otetaan huomioon pitkäaikaistyöttömän tai heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön yksilöllinen kuntoutustarve työelämävalmiuksien vahvistamiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden turvaamiseksi. Edelleen, hallitusohjelman mukaan osana sosiaaliturvan uudistamista on määrä tarkastella etuuden saannin edellytyksiä, jotta ihmiset ovat tarpeensa mukaisella etuudella.
Hallitus antoi keväällä 2020 eduskunnalle esityksen, jossa tarkennetaan kuntouttavan työtoiminnan määritelmää. Jatkossa kuntouttavaan työtoimintaan tulisi aina sisältyä henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Nämä tulisi aina kirjata myös henkilön aktivointisuunnitelmaan. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, joka on siirtymässä osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kunnilta laajempien itsehallintoalueiden järjestämisvastuulle.
Lisäksi hallitusohjelman mukainen, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima osatyökykyisten työkykyohjelma on käynnistynyt keväällä 2020. Ohjelmassa kehitetään osatyökykyisten palveluohjausta TE-palveluiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. TE-palveluihin lisätään työkykykoordinaattoreita osatyökykyisten työnhakija-asiakkaiden erityistarpeiden tunnistamisen parantamiseksi. Samalla tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksiin kehitetään työkykyä tukevaa palvelukokonaisuutta, jonka myötä osatyökykyiset henkilöt saavat tarvitsemansa työkyvyn tuen palvelut ja kuntoutuessaan ohjauksen takaisin TE-palveluiden piiriin. Sekä työllisyyden että kansalaisten toimeentulon ja osallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden ja TE-palveluiden välille sekä kuntoutukseen pystytään rakentamaan ehjät palvelupolut.
Kuusankosken Sosialidemokraatit ry
Tällä hetkellä TE-toimistojen palveluiden piirissä on paljon niitä asiakkaita, jotka eivät kykene välttämättä edes alimman kynnyksen palveluihin, kuten kuntouttavaan työtoimintaan yhtenä päivänä viikossa. Syitä on monia. Näitä voivat olla psyykkiset ja fyysiset sairaudet kuin myös vakavat päihdeongelmat tai kehitykselliset ongelmat.
Näiden asiakkaiden kohdalla tärkeintä on ohjaaminen eri hoitotahoille kuin myös työkyvyn selvittelyt. Tämä on aikaa vievää työtä, joka vaatii syvällistä osaamista, ongelmien tunnistamista ja asioihin tarttumista, verkoston tuntemusta sekä sen hyödyntämistä. TE-palveluissa seurataan kuitenkin toisenlaisia tuloksia. Kyseinen asiakaskunta hyötyisikin enemmän toisenlaisesta palvelusta, sosiaalisesta kuntoutuksesta.
Sosiaalisen kuntoutuksen malleja on useita eri kunnissa, mutta ne eivät auta ratkaisemaan asiaa TE-palveluiden osalta. Asiakkaat ovat näet aina myös TE-palveluiden asiakkaita, jolloin heitä koskee myös samat määräaikaishaastattelut sekä suunnitelmien laatiminen.
Kuusankosken Sosialidemokraatit ry esittää, että
Lainsäädäntöä tulisi uudistaa siten, että sovittujen kriteerien perusteella asiakkaat ohjautuisivat sosiaaliseen kuntoutukseen kunnille. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi aikuissosiaalityötä. Kuntoutuksen ajan he olisivat esimerkiksi toimeentulotuen piirissä ilman työnhakuvelvoitetta, jolloin kyseinen asiakaskunta olisi ensinnäkin oikean palvelun piirissä ja toiseksi ei kuluttaisi TE-toimistojen resursseja. Kuntouduttuaan riittävästi asiakkaat siirtyisivät takaisin TE-palvelujen piiriin. Edellytyksenä voitaisiin pitää sitä, että asiakas kykenee osallistumaan vähintään kuntouttavaan työtoimintaan ja sitoutumaan sen ehtoihin. Tämä olisi asiakaslähtöistä sekä palvelutarpeeseen perustuvaa toimintaa. Hyötyinä olisi, että asiakkaat olisivat oikealla etuudella sekä heille soveltuvan palvelun piirissä kuin myös se, että TE-palveluissa ja monialaisessa yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa voitaisiin keskittyä asiakkaan ohjaamiseen työelämän suuntaan. TE-tilastoinnin piirissä olisivat ne asiakkaat, joita voidaan edistää työelämän suuntaan ja oletettavaa on, että tilastoluvut olisivat nykyisiä tilastolukuja korkeammat, vrt. hallituksen työllisyystavoite.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 163
Kesäkuu 2023
Esitys sairausvakuutuslain muuttamiseksi hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä 2021 ja lakimuutokset tulivat voimaan 2022 alusta. Työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuus selvitetään jatkossa viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla sekä tarvittaessa myös ennen 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän täyttymistä. Myös osasairauspäivärahaa on kehitetty ja sen enimmäisaikaa pidennetty, tavoitteena edistää ihmisten työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön.