Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin ja tuo esiin, että osakeyhtiölakia ja työelämän lainsäädäntöä tulee päivittää. Yleissitovat työehtosopimukset ja luottamusmiesjärjestelmä tuovat hyvän pohjan paikallisen sopimisen kehittämiselle.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin ja tuo esiin, että osakeyhtiölakia ja työelämän lainsäädäntöä tulee päivittää. Yleissitovat työehtosopimukset ja luottamusmiesjärjestelmä tuovat hyvän pohjan paikallisen sopimisen kehittämiselle.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin ja tuo esiin, että osakeyhtiölakia ja muuta työelämän lainsäädäntöä tulee päivittää siten, että ne ottavat kattavammin huomioon yhtiöiden yhteiskuntavastuun. Osaan haasteista voidaan vastata lainsäädäntöä kehittämällä, kun taas osa vaatii myös organisaatiokulttuurillista muutosta.
Aloite 18:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous yhtyy tavoitteisiin ja tuo esiin, että osakeyhtiölakia ja muuta työelämän lainsäädäntöä tulee päivittää siten, että ne ottavat kattavammin huomioon henkilöstön edustajan roolin työpaikoilla ja yhtiöiden yhteiskuntavastuun. Osaan haasteista voidaan vastata lainsäädäntöä kehittämällä, kun taas osa vaatii myös organisaatiokultturillista muutosta.
Päätösesitykseen lisätään lause jolloin päätösesitys kuuluu näin: Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin ja tuo esiin, että osakeyhtiölakia ja muuta työelämän lainsäädäntöä tulee päivittää siten, että ne ottavat kattavammin huomioon yhtiöiden yhteiskuntavastuun. Osaan haasteista voidaan vastata lainsäädäntöä kehittämällä, kun taas osa vaatii myös organisaatiokulttuurista muutosta mahdollistamalla henkilöstön edustuksen yhtiöiden johto ja hallintoelimissä.
Lisäys aloitteeseen;
Valtiovalta kutsuu osapuolet yhteisen pöydän ympärille tekemään arvion teollisen demokratian ajankohtaisista kehitystarpeista osana teollisen tuotantotavan uudistamista, sidosryhmiä osallistavaksi ja henkilöstön myötämääräämisoikeuden vahvistamiseksi.
Valtiovalta käynnistää tutkimus- ja kokeiluhankkeita sidosryhmien osallisuuden vahvistamiseksi ja niiden tuotannollisista, liiketaloudellisista sekä yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Sosialidemokraattien on toimittava rohkeasti ja vastuullisesti, jotta rakenteelliset uudistukset saadaan valmistelluiksi ja toteutukseen käytännössä. Sillä varmistetaan teollisen talouden uudistuminen ja kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.
Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin ja tuo esiin, että osakeyhtiölakia ja työelämän lainsäädäntöä tulee päivittää. Yleissitovat työehtosopimukset ja luottamusmiesjärjestelmä tuovat hyvän pohjan paikallisen sopimisen kehittämiselle.
Aloitteissa esitetään hyvin kattavaa ja kokonaisvaltaista uudistusta työelämän ja talousjärjestelmän rakenteiden uudistamiseksi muun muassa lisäämällä työntekijöiden vaikutusvaltaa yrityksissä ja muuttamalla osakeyhtiölakia vastuullisemmaksi.
Aloitteissa tunnistetaan monia kunnianhimoisia elementtejä lisätä osallisuutta talousjärjestelmän kehittämisessä. SDP:n linjana on, että tarvitaan kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä yhteistoiminnassa sekä, että henkilöstön edustusta yritysten päättävissä elimissä tulee vahvistaa ja ammattiliitoille tulee säätää kanneoikeus.
Useista toimenpiteistä on sovittu SDP:n johtaman hallituksen ohjelmassa. Yhteistoimintalakia tullaan uudistamaan ja valmistelu on lähtenyt siitä, että henkilöstön edustusta hallinnossa lisätään.
Osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 5 § määritelmä yhtiön toiminnan tarkoitukseksi voiton tuottaminen osakkeenomistajille on liian suppea ja vaatii uudelleen tarkastelun. Tämä on tunnistettu jo globaalien kansainvälisten yritysten johdossa.
Sastamalan Sosialidemokraatit ry
Työelämän demokratiasta keskusteltiin voimakkaasti jo 70-luvulla ja silloin säädettiin Yhteistoimintalait (yt), joiden piti olla alku yritysdemokratian etenemiselle. Toisin on käynyt. On muodostunut epäterveitä käytäntöjä, jotka ovat siirtyneet yrityksiltä toisille ilman, että niitä olisi voimakkaasti haastettu. Yt-lait ovat muodostuneet käytännössä lähinnä irtisanomislaeiksi. Lakien edellyttämien yt-neuvottelujen tuloksena työnantajien ilmoittamia irtisanomisia ei voi parhaallakaan tahdolla nimittää yhteistoiminnaksi. Samaan aikaan omistamiseen liittyvät etuoikeudet ovat karanneet kauas työn tekemisen arvostamisesta ja palkitsemisesta.
Työelämän demokratisoiminen tarkoittaa rakenteellisia muutoksia, joilla suomalaisen työn arvostus, kilpailukyky ja tuottavuus nostetaan maailman kärkeen. Työntekijöiden koulutustaso, asiantuntijuus ja osaaminen otetaan täysimittaisesti käyttöön. Työntekijöiden vaikutusvaltaa yrityksissä lisätään ja kasvatetaan heidän osuuttaan yrityksen kokonaistuloista. Toimenpiteet kytkeytyvät samalla taloudellisen demokratian toteuttamiseen ja oikeudenmukaiseen tulonjakoon.
Osakeyhtiölain 5 §:ssä toiminnan tarkoitus määritellään: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” Yhteiskunta ylläpitää yhtiöiden toimintaympäristöä rakenteillaan, työntekijöiden kouluttamisella, yleisellä ja yritystoimintaan kohdistuvalla tutkimustoiminnalla, tukiaisilla, oikeudellisilla säädöksillä ja muilla normeilla, jotta ympäristö on luotettava, ennakoitava ja uudistuva yritystoiminnan tarpeisiin nähden. Nämä ovat perusteltuja tukimekanismeja, jotka pitää ottaa huomioon myös yritysten tarkoitusta määriteltäessä.
Autoritaarisesti ja hierarkkisesti johdetut organisaatiot eivät yleensä ole kovin läheisessä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Autoritaarinen johto ei saa koskaan ketään sitoutumaan mihinkään. Työntekijän sitoutuminen on monin verroin arvokkaampaa kuin se, että hän tottelee käskyjä.
Kansanvaltaisessa demokratiassa raportointivelvollisuuden suunta on alaspäin samalla kun vallan ja valtuuttamisen suunta on alhaalta ylöspäin. Yritysmaailmassa asetelma on päinvastainen: työntekijät ovat raportointivelvollisia esimiehilleen, kun taas vallan ja valtuuttamisen suunta on ylhäältä yhtiön omistajilta ja hallituksesta alaspäin. Yhtiön hallitus on raportointivelvollinen vain osakkeenomistajille. Asetelma synnyttää ongelmia, koska lisäarvoa eivät tuota yhtiöiden hallitukset, vaan lisäarvo syntyy lähinnä työntekijöiden osaamisen ja sitoutuneen tekemisen kautta.
Nykyään työelämän organisointi ja johtaminen perustuvat pääpiirtein vuosikymmenten takaiseen isännänvaltaan ja käskyttämiseen. Nykyisin koulutustaso ja osaaminen työssä ovat aivan toista luokkaa kuin esim. 1950 – 60 -luvuilla ja kohoavat koko ajan sukupolvien vaihtuessa. Uusi tietoteknologia romuttaa hierarkiat, sillä tiedonkulku ja ihmissuhteet eivät enää toimi hierarkkisissa yrityksissä, vaan niiden sijaan pitää luoda luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri.
Kehittyneimmät organisaatiot ovat Suomessakin viime vuosien aikana luopuneet tai luopumassa vanhanaikaisesta käskyttämiseen ja kyttäämiseen perustuvasta johtamistavasta. On huomattu, että motivointi ja kannustaminen johtavat tehokkaammin tulosten parantumiseen ja työhön sitoutumiseen. Pyrkiminen tasavertaisen vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen työntekokulttuuriin lisääntyy ja tulevaisuudessa se on välttämätöntä. Jo nyt on nähtävissä, että parhaiten menestyvät ne organisaatiot, joissa henkilöstöä kohdellaan aikuisina ja joissa vallitsee luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri. Häviäjiä ovat vääjäämättä byrokraattiset ja hierarkkiset organisaatiot, joissa ilmapiiri on ahdistava ja tunkkainen.
Kaikkein tärkeintä on oppia se, että työn laatua ei kyetä kohottamaan eikä toisaalta voida kokea työnteossa täydellisyyden tunnetta, ellei osata työskennellä yhdessä. Työntekijät eivät ole raaka-aineen luonteista työvoimatavaraa, vaan ajattelevia, tuntevia ja luovia ihmisiä.
Paikallisen sopimisen perusongelma on sopimusteorioiden alalta Nobel-palkitun taloustieteilijä Bengt Holmströmin havaitsemat ongelmat epäsymmetrisestä informaatiosta. Epäsymmetrinen informaatio tarkoittaa asetelmaa, jossa yhdellä sopimusosapuolella on muita enemmän tietoa. Paikallinen sopiminen työpaikoilla on tästä hyvä esimerkki, koska siinä työnantajalla on ylivoimainen informaatio käytettävissään yrityksensä taloudesta, investointisuunnitelmista ja muusta kokonaistilanteesta. Työntekijäpuolelle annetaan se tilannekuva, joka työnantajan edun mukaisen lopputuloksen kannalta tulkitaan parhaaksi.
Sastamalan Sosialidemokraatit ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että
Puolue käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on työelämän ja talousjärjestelmän rakenteiden uudistaminen niin, että
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 62
Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry
Yhteistoimintalain tarkoituksena on aito yhteistyö ja vuorovaikutus työnantajan ja työntekijöiden välillä. Nykyisellään laki on kierrettävissä, eikä työantajapuolella ole velvollisuutta todellisesti neuvotella tai tehdä yhteistyötä työntekijäpuolen kanssa esimerkiksi työvoiman vähentämiseen liittyen.
Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että
Sosialidemokraattisen puolueen tulee vahvistaa lakia niin, että työnantajapuolella tulee olla todistustaakka neuvotteluista ja niiden laillisuudesta. Lain valvomisen pitäisi olla helpompaa ja sen rikkomisesta pitäisi tulla nopeasti sanktiot.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 65
Kesäkuu 2023
Yhteistoimintalaki on uudistettu. Työelämän lainsäädäntö valmistellaan kolmikantaisesti. Valtiovalta tukee järjestäytyneiden työmarkkinaosapuolten toimintaa ja vahvistaa työehtosopimusosapuolten roolia ILOn ja EU:n edellyttämällä tavalla.
Poistetaan päätösesityksen loppuosa ja päätösesitys olisi seuraavanlainen: Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin ja tuo esiin, että osakeyhtiölakia ja työelämän lainsäädäntöä tulee päivittää.