Esitys puoluekokoukselle
VAIHTOEHTONA AVOIN JA KAIKILLE TURVALLINEN SUOMI
Suomi ja suomalaiset ovat tienristeyksessä, jossa valitsemme suuntaa tulevaisuuteen. Jatkammeko tiellä, jota määrittävät länsimaiset arvot demokratiasta, avoimuudesta, vapaudesta, kansainvälisyydestä ja jakamattomasta ihmisarvosta. Vai valitsemmeko sisäänpäin kääntymisen, sulkeutuneisuuden ja niistä seuraavan näivettymisen tien.
SDP:lle valinta on selvä. Suomalainen yhteiskunta on rakentunut yhdenvertaisuudelle, avoimuudelle ja tulevaisuudenuskolle. Pienenä kansakuntana tarvitsemme eurooppalaista yhteisöä niin taloudellisesti kuin turvallisuudenkin kannalta. Kuulumme aktiivisena jäsenenä länsimaiseen arvoyhteisöön. Demokratia ja vapaus toteutuvat vain, kun torjumme syrjinnän, eriarvoistavan puheen ja puramme rakenteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Avoin demokratia vaatii toteutuakseen vapautta, niin yksilöille kuin mediallekin. Näitä arvoja SDP puolustaa johdonmukaisesti.
SDP:n vaihtoehto hallituksen politiikalle lähtee Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisesta. Vain kansainvälinen, avoin ja ihmisten hyvinvointiin investoiva Suomi on kilpailukykyinen ja menestyvä. Talouden tulee olla vahva, jotta hyvinvoinnin ja osaamisen tavoitteet voidaan saavuttaa.
Suomen on pidettävä kiinni ilmastotavoitteista
Suomen on oltava edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja reilun vihreän siirtymän edistämisessä. Tämä on sekä periaatteellisesti että taloudellisesti järkevää politiikkaa. Investoimalla osaamiseen ja vihreän siirtymän teknologioiden johtajuuteen olemme houkutteleva investointiympäristö ja tulevaisuuden teollisuuden sijoituspaikka.
Orpon hallitusohjelma ei turvaa vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Hallituksen päästövähennystavoitteet nojaavat liikaa vapaaehtoisuuteen ja luottavat tulevaisuuden teknologiaratkaisuihin. Molemmilla on paikkansa, mutta hiilineutraaliuden tavoittelu ei voi nojata toiveajatteluun, erityisesti kun samaan aikaan hallitusohjelma tukee fossiilisten polttoaineiden käyttöä verovaroin sekä leikkaa luonnonsuojelusta. Myös tässä hallitusohjelma valitsee väärän, taaksepäin katsovan suunnan.
Suomen on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista. Energiaomavaraisuus on rakennettava päästöttömien teknologioiden varaan. Maankäyttösektorin hiilinieluja on vahvistettava ja metsien ekologisesti kestävä käyttö varmistettava. Näin vahvistamme myös huoltovarmuutta sekä talouden kasvun edellytyksiä kestävästi.
Osaavaan kansaan on investoitava
Suomalainen kilpailukyky rakentuu osaavalle työväestölle. Osaamiseen panostaminen on investointi koko maan hyvinvointiin ja menestykseen. Suomalaisten osaamistaso on laskenut jo pitkään ja koulutusleikkaukset ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Tähän suuntaan on saatava muutos.
SDP:n johdolla aloitettiin viime vaalikaudella koulutuksen kunnianpalautus. Jokaiselle nuorelle turvattiin mahdollisuus toiseen asteen tutkintoon ja sitä kautta paremmat lähtökohdat tulevaisuuden työelämään. Korkeakoulujen rahoitusta lisättiin, jotta Suomessa tehtäisiin yhä enemmän huippututkimusta ja meiltä löytyisi osaajia tulevaisuuden työmarkkinoilla.
Tämän työn seuraavien askelien tulisi olla peruskoulun ja toisen asteen resurssien lisääminen, jotta ryhmäkoot saadaan pidettyä riittävän pieninä ja jokaiselle oppijalle voidaan turvata riittävä tuki koko koulupolun ajan. Oppimistuloksiin ja erityisesti poikien pärjäämiseen peruskoulussa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Opettajien koulutusta on lisättävä, jotta turvaamme laadukkaan koulutuksen myös tulevaisuudessa. Henkilökunnan mahdollisuuksia vaikuttaa koulujen arkeen ja tehtävään työhön on lisättävä. Yhdenvertaisuus- ja antirasismiosaamista on vahvistettava koko koulujärjestelmässä, osana opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta.
Hallituksen esitys lakkauttaa aikuiskoulutustuki on erityisen lyhytnäköinen. Tilanteessa, jossa kärsimme laajasta henkilöstöpulasta, kouluttautuminen uudelle alalle työuran aikana tulee olla mahdollista ihan jokaiselle. Lakkautuksen talousvaikutus on myös olematon aiheutettuun harmiin nähden.
Leikkaukset korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön murentavat suomalaisen sivistysyhteiskunnan pohjaa. Suomi on pitkään ollut maa, joka on ylpeä koulutuksestaan, sivistyksestään ja osaavasta työvoimasta. Tästä on pidettävä kiinni myös vastaisuudessa.
Työtä ja hyvinvointia jokaiselle
Suomalainen hyvinvointivaltio ei kehity leikkaamalla palveluista, työntekijöiden oikeuksista ja sosiaaliturvasta. Päinvastoin, nämä lisäävät eriarvoisuutta, jakavat ihmisiä menestyjiin ja häviäjiin ja luovat epävarmuuden ja turvattomuuden ilmapiiriä. Suomi ei ole ollut köyhäinapuyhteiskunta vaan pohjoismainen hyvinvointivaltio, jonka tavoitteena on luoda tasa-arvoinen ja yhtenäinen yhteiskunta, jossa jokainen voi osallistua, menestyä ja luottaa yhteiskunnan turvaverkkoon. Tästä on pidettävä myös kiinni.
Suomi ikääntyy vauhdilla. Selvitäksemme tulevaisuuden eläke-, hoiva- ja palveluvelvoitteista on meidän kyettävä nostamaan työllisyysastetta kohti 80 prosenttia ja houkuteltava tänne yhä enemmän osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Työllisyyden esteitä on poistettava, työn vastaanottamisen ja työn tekemisen pitää aina olla kannattavaa.
Työllisyys ei kuitenkaan kasva sillä, että romutetaan työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää tai leikataan työntekijöiden oikeuksia. Sen sijaan on parannettava työn houkuttelevuutta, panostettava työoloihin ja varmistettava työntekijöiden äänen kuuluminen työpaikoilla ja päätöksenteossa. Poliittisten lakkojen rajoittamisen sijaan voisimme tuoda Ruotsista mallin työntekijöiden tulkintaetuoikeudesta ja henkilöstön myötämääräämisoikeudesta ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa.
Työntekijöiden yhdenvertaisuutta on lisättävä. Esimerkiksi vuosilomien kertymistä olisi korjattava niin, että vuosilomaa kertyy heti työsuhteen alusta täysimääräisesti. Tämä auttaisi erityisesti pätkä- ja silpputöitä tekeviä, usein nuoria työntekijöitä, jotka nykyisellään painivat epävarmuuden ja väsymisen kanssa.
Ihmisten hyvinvoinnista on huolehdittava myös laajemmin. Suomalaisilla on oikeus olettaa hoidon ja hoivan olevan saatavilla sitä tarvittaessa. Mielenterveyspalveluiden on oltava kynnyksettömiä ja siellä, missä niitä tarvitaan. Erityisesti lasten ja nuorten palveluiden on oltava riittävästi resurssoituja.
Kestävä talous turvaa hyvinvointia
Talouspolitiikan päämääränä tulee olla hyvinvoinnin lisääminen. SDP:n talouspolitiikan perustana on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, työllistävä kasvu. Kestävä talouden kasvu on väline, joka mahdollistaa yhteiskunnan eheyden, ihmisten osallisuuden ja julkisen talouden kestävyyden. Talouspolitiikan on luotava uskoa ja turvallista näkymää tulevaan kaikille.
Vain kestävä julkinen talous turvaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Kestävyys saavutetaan panostamalla työllisyyteen, luomalla edellytyksiä uusien työpaikkojen ja uuden teollisuuden synnylle ja investoimalla ihmisten osaamiseen ja hyvinvointiin.
Reilun vihreän siirtymän johtajuus, uusi teollisuuspoliittinen ajattelu ja koko maan elinvoimaisuuden turvaaminen ovat SDP:n politiikan kulmakiviä. Huoltovarmuutta ja riskeihin varautumista on edelleen parannettava. Osana tätä liikennepolitiikan ja elinkeinopolitiikan välistä yhteyttä tulee vahvistaa koko maata hyödyttävällä tavalla. Kohtuuhintaista asuntorakentamista on lisättävä. Onnistuneella aluepolitiikalla on huolehdittava maan eri alueiden elinvoimaisuudesta.