Hyväksytty SDP:n 44. puoluekokouksessa 9.5.2014, Seinäjoki

Aluksi

Mikä on SDP:n järjestöllinen tila? Miten toimintamme vastaa tämän päivän haasteisiin? Tässä asiakirjassa esitetään muutoksia ja kehittämisen kohteita. Tavoitteena ovat aatteemme ja arvojemme vaikuttavuus ja mahdollisimman laaja kannatus.

Yleisen osallistumisen ja järjestäytymisen arviointi

Mitä järjestötoiminta on?

Aluksi on syytä määritellä mitä tarkoitamme järjestötoiminnalla. Järjestötoiminta on organisoitua ja havaittavaa toimintaa, jonka avulla järjestön tavoitteita edistetään, järjestö löydetään ja siihen osallistuvat voivat toteuttaa itseään.

Puoluetoiminta tarjoaa siihen osallistuville mahdollisuuksia avartaa yhteiskunnallista tietoisuuttaan ja näköaloja yhteiskunnan kansanvaltaiselle uudistamiselle.

Mikä on puolue?

SDP:n sääntöjen 1 §:n mukaan: ”Puolueen tarkoituksena on koota kansalaiset yhteiseen toimintaan sosialidemokratian aatteellisten tavoitteiden toteuttamiseksi ihanteena ja päämääränä vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden yhteiskunta, yhteistyön ja rauhan maailma sekä puhdas ja turmeltumaton ympäristö.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rakentaa sosialismin arvoille – vapaudelle, tasa-arvolle ja solidaarisuudelle – rakentuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun ja jossa jokainen voi elää joutumatta alistetuksi tai alistamatta muita.

Sosialidemokratia taistelee puolueena yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta ja toimii samalla jäse-nistönsä yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvun yhteisönä. Puolue yhdistää
sosialidemokraattisesti ajattelevat ihmiset valtiollisessa, kunnallisessa ja muussa poliittisessa toiminnassa.

Valta puolueessa kuuluu jäsenistölle, jota yhdistävät vastuu yhteisistä arvoista, yhteisesti päätetyt säännöt ja vapaaehtoinen järjestötyö. Puolueen toimintaperiaatteita ovat avoin keskustelu ja tiedonkulku sekä jäsenten tasa-arvoisuus.”

SDP:n järjestölliset haasteet

SDP:llä on monia samoja haasteita kuin muullakin kansalaistoiminnalla. Näistä haasteista vahvimmat ovat osallistumisen yleiset muutokset ja vapaa-ajan arvostuksen nousu.

SDP:n toimintaan vaikuttavat kansalaisten osallistumistavoissa tapahtuneet yleiset muutokset ja ihmisten arvostusten muutokset, erityisesti koskien omaa ja perheen vapaa-aikaa.

Ihmisten osallistumisen aste on vuosien varrella muuttunut. Erityisesti nuoret ja keski-ikäiset eivät lähde pääsääntöisesti mukaan järjestötoiminnan tai sosiaalisten kontaktien takia. He eivät halua sitoutua yhteen järjestöön pitkäksi aikaa, vaan haluavat vaikuttaa sillä hetkellä tärkeäksi kokemaansa asiaan. Jos SDP ei tarjoa ihmisille mahdollisuutta tulla mukaan tärkeäksi kokemansa asian puolesta, he eivät tule mukaan lainkaan.

Vapaa-ajan arvostus on noussut valtavasti. Tätä on lisännyt myös työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, jolloin ”oikea” vapaa-aika on vielä tärkeämpää. Vapaa-ajalta haetaan lepoa normaaleista rutiineista, elämyksiä, iloa, rentoutusta ja tyydytystä.

Tarjoaako toimintamme tilaisuuden kanssakäymiseen, luommeko tilaa hauskanpidolle tai autammeko kokemaan poliittisessa työssä yhteisiä onnistumisen elämyksiä?

Näiden yleisten, kaikkea järjestötoimintaa koskettavien haasteiden lisäksi SDP:llä on ikärakenne-haaste. SDP:ssä on yli ja alle 60-vuotiaiden jäsensuhde noin 32–68 %. 1930–1950-luvulla syntyneiden tarpeet ja sitoutumisen sekä järjestäytymisen tavat ovat erilaiset kuin 1990–2000-luvulla syntyneiden. Meidän pitäisi siis järjestää toimintamme niin, että se vastaa eri sukupolvien tarpeita. Kykenemmekö siihen?

Miksi mukaan?

Suomessa on tutkittu paljon sitä, millaisia syitä ihmisillä on osallistua poliittiseen toimintaan.

Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat, että politiikalla synnytetään arvoja yhteiskuntaan. Ihmiset haluavat muuttaa tai säilyttää yhteiskunnallisia asioita ja arvoja, joita he pitävät hyvinä ja tärkeinä. Kaikille ”hyvät” ja ”tärkeät” arvot eivät tietenkään ole samoja. Politiikkaan osallistutaan, koska halutaan itselle ja omalle ryhmälle etuja. Poliittinen osallistuminen itsessään voi myös innostaa, ja jotkut haaveilevat politiikasta itselleen ammattia tai ammattimaista harrastusta.

Nuorten osallistumisen mahdollisuudet

Nuorten suhtautuminen politiikkaan on muuttunut positiivisemmaksi. Nuoret näkevät politiikan ja vaaleissa vaikuttamisen mahdollisuudeksi edistää itselleen tärkeitä asioita. Ne, jotka tarjoavat nuorille selkeän ja nuoria koskettavan ideologian, saavat nuoret sitoutumaan liikkeeseensä muita helpommin.

Aktiivisuus on kasautuvaa. Nuoret löytävät usein tiensä politiikkaan muun kansalaistoiminnan kautta. Nuoret haluavat vapautta toimia omalla, itselleen luontevalla tavalla. Vanhat, perinteiset toimintatavat eivät välttämättä nuoria innosta. Sitoutumista elinikäiseen toimintaan vierastetaan. Sama suhtautumistrendi on ollut nähtävillä jo 80-luvun puolenvälin nuorisobarometreissä, joihin vastanneet ovat tämän päivän keski-ikäisiä.

Tutkimusten mukaan nuorten ja nykyään jo keski-ikäistenkin yhteiskunnallisen toiminnan tuntemus on heikohkoa. Ihmisillä on vaikeuksia tunnistaa mitä kunnanvaltuusto ja -hallitus, lautakunnat, eduskunta ja maan hallitus tekevät. Tai mitkä puolueet muodostavat hallituksen ja mikä on Suomen eduskunnan ja europarlamentin välinen suhde. Kun yhteiskunnallisen toiminnan mekanismien tuntemus on heikkoa, ei innostus mukaan lähtemiseen kasva. Tällöin muiden asioiden merkitys nousee tärkeäksi osallistumisesta päätettäessä, esim. järjestön imago. Olennaista näyttää olevan, miltä toiminta näyttää ja kuulostaa sekä toiminnan oletettu vaikuttavuus. Kokevatko ihmiset voivansa vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin? Miten helposti pääsee vaikuttamaan?

Millainen puolue meillä nyt on?

SDP:ssä tehtiin keväällä 2013 jäsenkysely, jossa kysyttiin jäsenten arvioita puolueen tilasta, vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi puolueen työntekijät ovat kiertäneet useissa kymmenissä puolueosastoissa, kunnallisjärjestöissä ja piirijärjestöissä keskustelemassa SDP:n järjestöllisestä tilasta. Seuraavassa on yhteenveto kyselyn vastauksista ja tilaisuuksien keskusteluista.

Puolueen jäsenet tunnistavat suurimmaksi haasteeksemme jäsenmäärän pienenemisen. Yhdeksi syyksi, ettei uusia jäseniä tule riittävästi, koetaan puolueen historiallinen tapa jakaa luottamus-tehtäviä. Luottamustehtävien jaossa kunnioitetaan jäsenyyden pituutta, vaikka joskus pätevämpiä löytyisi vähemmän aikaa jäsenenä olleista. Uudet jäsenet kokevat olevansa vain näennäisesti tervetulleita.

Puolueeseen liitytään pääsääntöisesti poliittisen ideologian, aatteiden ja arvojen vuoksi. Ne ovat myös syyt pysyä jäsenenä. Myös halu vaikuttaa asioihin on syy kuulua puolueeseen. Tämä näkyy myös siinä, että SDP:n jäsenmäärä kasvaa parhaiten vaalien alla. Jäseneksi liitytään, kun halutaan ehdokkaaksi tai osallistutaan jonkun ehdokkaan vaalityöhön. Puolueeseen liitytään yllättävän vähän sisarjärjestöjen kautta. Puolueen sisarjärjestöjä ovat Sosialidemokraattiset Naiset, Sosialidemokraattiset Nuoret, Sosialidemokraattiset Opiskelijat, Nuoret Kotkat ja Wanhat Toverit.

SDP:n puolueosastotoimintaa parjataan hitaaksi ja kankeaksi, jopa vanhanaikaiseksi. Toiminnan koetaan muuttuneen liian byrokraattiseksi, joka estää esim. nopeiden kantojen ja kannanottojen tekemistä. Silti puolueosastotoiminta koetaan yhdeksi parhaimmista ja mielekkäimmistä vaiku-tuskeinoista. Puolueosastotoiminnan vaatimaa pitkäaikaista sitoutumista kuitenkin vierastetaan. Toimintaan halutaan mukaan, jos se ei vaadi pitkää sitoutumista mihinkään.

Sekä tutkimusten että SDP:n jäsenkyselyn mukaan sellaiset puolueosastot ovat kiinnostavia, saavat uusia jäseniä ja ovat vaikuttavia, joissa on huomioitu jäsenistön monipuolinen osaaminen, jäsenistön systemaattinen koulutus, uskallus ottaa vastaan haasteita ja riskejä, aloitteellisuus, jäsenistön korkea sitoutuneisuus, avoimuus uusille jäsenille, monenlaiset osallistumisen muodot ja innostava johtaja. Myös selkeä näkemys tavoitteista ja perustehtävästä, joka on muutettu monipuoliseksi toiminnaksi, vahvistavat yhdistyksen kiinnostavuutta. Hyvä yhdistys toimii demokraattisesti ja vastuuta on jaettu tasaisesti yhdistyksen jäsenille. Avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko sekä kevyt rakenne ja alhainen byrokratia tekevät myös yhdistyksestä houkuttelevan. Toki riittävät taloudelliset edellytykset järjestää toimintaa helpottavat yhdistystä menestyksen tiellä.

Puolueosastoja on kahdenlaisia, perinteisiä ja uudistuneita. Perinteisiä osastoja jäsenet pitävät vanhahtavina. Uudistuneiden tai uusien osastojen toimintaa pidetään aktiivisena ja tähän päivään sopivina. Sangen usein naapuriosaston koetaan kuuluvan näihin vanhahtaviin ja oman uudistuneisiin. Puolueosastotoiminnan isoimmaksi haasteeksi koetaan toimijoiden osaamisen puute. Puolueosastojen toiminnan toivotaan näkyvän siellä, missä ihmiset ovat: ulkona ja sosiaalisessa mediassa.

Vastauksissa toivotaan vahvasti, että koko järjestörakenne on rakennettava uusiksi. Nykyinen byrokraattinen rakenne koetaan uuvuttavaksi. Rakenne on tehtävä niin kevyeksi kuin se yhdistyslain puitteissa on mahdollista. Puolueosastojen määrää on radikaalisti karsittava. Jäljelle on jätettävä vain toimivat osastot tai kuntaan vain yksi puolueosasto. Samassa yhteydessä toivotaan myös kunnallisjärjestöjen roolin uudelleen harkintaa.

Yhteenvetona voidaan todeta puolueosastojen suurimmiksi haasteiksi toimijoiden vähäisyys, toiminnan suunnitelmallisuuden puute, ajankäytön ja tehtävien jaon hallinta sekä puolueen päätöksenteon avoimuus, läpinäkyvyys ja päätösten edistäminen sekä käytettävissä olevan rahan riittävyys. Tyytyväisiä ollaan puolueen tiedotukseen, puolueessa toimiviin erilaisiin ihmisiin sekä puolueen vaikutusvaltaan.

SDP:n jäsenkyselyssä esille tulleista haasteista nousee ainakin seuraavat kysymykset:

– Mitkä jäsenten kokemista haasteista johtuvat puolueorganisaation rakenteesta tai säännöistä, mitkä toimijoista, totutuista toimintatavoista ja ns. kirjoittamattomista säännöistä?
– Tarvitseeko kaikkien puolueosastojen toimia samalla tavalla vai hyväksymmekö erilaiset toimintatavat?
– Olisiko niin, että puoluetoiminta on jo pitkään ollut projektiluontoista? Meillä on vaaliprojekti, vappujuhlaprojekti, poliittisten tavoitteiden loppuun saattamisen projekti jne.
– Voisimmeko käyttää paremmin yhdessä toimimisen perinteen tuomaa vahvuutta?

Toimenpideohjelma

SDP:n järjestökyselyn sekä lukuisien puoluepiirien, kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen jär-jestämien keskustelutilaisuuksien perusteella SDP:n suurimmat järjestölliset haasteet ovat:

1. Jäsenmäärän lisääminen.
2. Toiminnan suunnitelmallisuuden lisääminen.
3. Ajankäytön ja tehtävien jaon hallinta.
4. Puolueen päätöksenteon avoimuus.
5. Toiminnan ja byrokratian suhde.

Seuraavassa on toimenpide-esitykset jokaiseen kohtaan oman otsikon alla.

Jäsenmäärän lisääminen

1. Ihmisten syyt liittyä puolueeseen ovat erilaiset. Myös puolueosastot ovat erilaisia, jopa erikoistuneita. Jäseneksi pyrkivälle esitellään eri puolueosastovaihtoehtoja, joista hän voi valita itselleen sopivimman. Tämä on vaihtoehto nykyiselle, ensisijaisesti asuinalueeseen perustuvalle jäsenyydelle.

2. Mielenkiinnon kohteet myös muuttuvat eri elämäntilanteissa. Tästä syystä SDP:ssä tuetaan aktiivisesti puolueosaston vaihtamista kiinnostuksen tai elämäntilanteen mukaan.

3. Kaikkien jäseneksi liittyvien mielenkiinto ei ole paikallista. Puoluekokouskaudella perustetaan tarvittaessa valtakunnallisia puolueosastoja sekä selvitetään niitä varten mahdollisesti tarvittavan erillisen piirijärjestön perustamisen tarvetta.

4. Ihmiset lähtevät harvoin toimintaan, joka ei ole heille ennestään tuttua. SDP:hen rakennetaan tutustumisjakso, jossa ilman sitoutumista ja jäsenmaksun maksamista voi tutustua puolueen toimintaan 6 kuukautta. Sen jälkeen pitää päättää, haluaako jatkaa SDP:ssä toimimista. Tutustumisjakso ei tuo äänioikeutta.

5. Syy miksi ei ole puolueeseen liittynyt on usein se, että kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut. Jos jäsenyyttä tarjoaa tuttu, on suostuminen todennäköisempää kuin silloin, jos ei tunne jäsenyyttä tarjoavaa. SDP:hen kehitetään järjestelmä, jossa jäsenhankkijoita kannustetaan ja palkitaan sekä tehdään apuvälineitä jäsenhankintaan.

6. Aktiivisuus on kasautuvaa. Jos on aktiivinen jossain kansalaistoiminnassa, lähtee helpommin mukaan myös toiseen. SDP kokeilee aktiivista jäsenmarkkinointia eri kansalaisjärjestöjen lehdissä ja tilaisuuksissa.

7. SDP:ssä toimiminen on pääsääntöisesti mukavaa ja elämyksellistä. Järjestötoimintaan kuuluu vääjäämättä myös rutiineja ja byrokratian pyörittämistä. SDP:ssä järjestetään koulutusta ja opastusta, jonka tehtävänä on auttaa osastojemme aktiiveja kehittämään mukavaa ja elämyksellistä toimintaa perusjärjestö- ja vaikuttamistyön rinnalle. Koulutus rakennetaan vaalien ja vasemmiston tulevaisuushankkeiden ympärille.

8. Ajankäyttöön sisältyy myös halu käyttää aikaa puoluetoimintaan. Siksi puoluetoiminnan tulee olla myös elämyksellistä ja mielekästä. SDP:ssä aloitetaan projekti, jossa aktiivista ja uutta työväenkulttuurin harrastustoimintaa kannustetaan aktiivisesti alkuun, nostetaan esiin ja tuetaan.

9. Jäsenhankinnan ja jäsenyyden säilymisen kannalta on tärkeää se kokemus, minkä ihmiset saavat ottaessaan yhteyttä johonkin SDP:n organisaatiotasoon. Tähän ”asiakaspalvelukokemukseen” kiinnitetään erityistä huomiota kaikilla tasoilla. Tarvittaessa palvelukonseptia muutetaan tai siinä mukana oleville järjestetään asianmukaista koulutusta.

10. Kutsutaan uudet jäsenet tutustumaan oman kuntansa valtuustoryhmän työskentelyyn

11. Jäsenhankinnan kannalta on tärkeää tietää, miksi SDP:hen liitytään ja miksi erotaan. Tämä tieto auttaa meitä vahvistamaan hyviä käytäntöjä ja korjaamaan huonoja.

12. Erityisesti nuorten jäsenten rekrytointi ja aktivoiminen on tärkeää. Pyritään siihen että nuorten ehdokkaiten osuus vaaleissa on vähintään 15 %.

13. Siirtymistä sisarjärjestöistä puolueen jäseneksi pyritään helpottamaan vahvistamalla puolueen ja sisarjärjestöjen välistä yhteistyötä ja tunnustamalla sisarjärjestöjen merkittävä rooli osana sosialidemokraattista perhettä.

Toiminnan suunnitelmallisuuden lisääminen

1. Järjestötoiminnassa on asioita, jotka toistuvat vuosittain. Ne eivät saisi tulla ”yllätyksenä”. Organisaatiossamme tulee eteen myös tehtäviä, joista ei tiedetä siellä, missä tieto pitäisi olla. Informaation lisäämiseksi rakennetaan vuosikello. Vuosikello on jatkuvasti nähtävillä SDP:n kotisivuilla. Lisäksi se toimitetaan puolueosastoille, kunnallisjärjestöille, piireille ja sisarjärjestöille neljännesvuosittain.

2. SDP:lle rakennetaan järjestelmä, jolla puolueen ja puolueen piirijärjestöjen toi-minnansuunnittelu voidaan toteuttaa yhdessä jäsenistön kanssa. Samaa mallia voidaan käyttää myös puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen toiminnan suunnittelussa.

3. Toiminnan suunnitelmallisuutta lisätään myös kaikkien organisaatiotasojen koulu-tuksella. Koulutus järjestetään yhdessä TSL:n kanssa.

Ajankäytön ja tehtäväjaon hallinta

1. Edellä mainitut vuosikello ja toiminnan suunnitelmallisuuden lisääminen osaltaan jo helpottavat ajankäytön ja tehtävien jakoa. Edellä mainitut haasteet koskettavat SDP:ssä jokaista organisaatiotasoa ja ovat poistettavissa koulutuksella ja toiminnan kehittämisellä. SDP käynnistää yhdessä TSL:n kanssa laajamittaisen ja suunnitelmallisen ajankäytön ja tehtävien jaon tehostamiseen tähtäävän koulutuksen.

2. Kaikkea ei tarvitse tehdä vain oman osaston ja omin voimin. SDP:ssä haetaan keinoja kannustaa yhdessä tekemiseen osasto-, kunta- ja piirirajat ylittäen.

3. Tehtävänjaon kannalta on myös tärkeää, että kaikki keskittyvät oman toiminnan ydinasioihin. SDP:ssä aloitetaan projekti, jossa kaikkien organisaatiotasojen ja sisarjärjestöjen kanssa määritellään kullekin oma ydintehtävä sosialidemokraattisessa liikkeessä.

Puolueen päätöksiin vaikuttaminen ja päätösten toteutuminen

1. Yhdeksi isoksi haasteeksi SDP:ssä koetaan päätösten toteutuminen. Usein käy, että tehtyä päätöstä toteutettaessa joudutaan tekemään kompromisseja. Kompromissien jälkeen päätös ei enää ole sama ja saattaa syntyä kuva, ettei päätöstä ole toteutettu. Yksi ratkaisu tähän on esim. päätöspäiväkirjan tekeminen.

Päätöspäiväkirjaan kirjattaisiin, miten asia on edistynyt. Päiväkirja olisi käytettävissä eduskunta-, maakunta- ja valtuustoryhmillä sekä lautakuntien jäsenillä. SDP:ssä kehitetään myös muita tapoja, joilla jäsenille kerrotaan päätösten toimeenpanon edistymisestä.

2. Puolueorganisaation ja valtuusto-, maakuntavaltuustojen- ja eduskuntaryhmien keskinäistä kanssakäymistä tehostetaan, ja se huomioidaan myös säännöissä.

3. Ihmisten suhtautuminen vaikuttamiseen on muuttunut nopeammaksi. Siksi puolueen eri organisaatioiden kokouksiin osallistuminen ei tänä päivänä voi olla ainoa tai edes pääasiallinen tapa vaikuttaa asioihin. SDP:ssä voidaan lisätä suoran vaikuttamisen tapoja esimerkiksi:

a. Lisäämällä jäsenkyselyitä poliittisten päätösten tueksi.
b. Valmistelemalla poliittisia ohjelmia entistä yhteisöllisemmin.
c. Lisäämällä neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä.

4. Päätöksenteon nopeuden lisäksi ihmiset kaipaavat tilaisuuksia, joissa ajatuksia voi testata ja niistä voi keskustella. SDP:ssä lisätään sekä fyysisiä että verkkotilaisuuksia, joissa voi turvallisesti pohdiskella ja testata omia ajatuksiaan eri asioista.

5. Kaikki jäsenet eivät ole yhtä aktiivisia. Elämäntilanne työssä, perhe-elämässä, opiskelussa tai muissa asioissa ei aina anna mahdollisuutta aktiiviseen toimimiseen puolueosastossa tai muissa organisaatiotasoissa. Kaikilla jäsenillä pitää kuitenkin olla yhtäläiset mahdollisuudet päätöksentekoon ja jokaisella puolueen jäsenellä tulee olla oikeus ja tasavertainen mahdollisuus asettua ehdolle kaikkiin sisäisiin vaaleihin.

Jos puolueen sisäisiin vaaleihin on asettunut enemmän ehdokkaita kuin on paikkoja, tulee vaaleissa järjestää joko posti-, verkko- tai uurnaäänestys, näiden yhdistelmä tai yleinen valintakokous.

6. Puolueen päätösten toteutuminen ja seuranta vaatii onnistumista sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Viestinnän parantamiseksi ja tehostamiseksi tehdään viestintästrategia ja- suunnitelma kaikkien järjestötasojen käyttöön.

Toiminnan ja byrokratian suhde

1. Puolueen toiminta perustuu yhdessä sovittuihin toimintatapoihin. Se on päänsääntöisesti kirjattu puolueen eri organisaatiotasojen sääntöihin. Joissain tapauksissa saatamme käyttää liikaa aikaa ja energiaa sisäisiin toimiin ja keskinäiseen raportointiin. Puolueen eri organisaatiotasojen säännöt tulee käydä läpi byrokratian karsimiseksi. Onko säännöissä kohtia, joiden poistaminen ei vähentäisi demokratiaa, mutta vapauttaisi voimavaroja muuhun toimintaan?

2. Puolueen toiminnassa on kirjoittamattomia sääntöjä, jotka eivät ole kaikille jäsenille tuttuja ja saattavat hankaloittaa toimintaa. Koulutuksella niitä voidaan muuttaa näkyviksi, ja se helpottaa toimintaa ja vähentää väärinkäsityksiä ja turhaa byrokratiaa.

3. Puoluetoimiston ja sos.dem eduskuntaryhmän toimistossa tehdään edelleen päällekkäisiä töitä. Puoluetoimiston ja sos.dem. eduskuntaryhmän toimintoja tuleekin kehittää niin, että kummankin tahon tehtävä on selkeä, kokonaisuutta saumattomasti tukevaa ja että päällekkäisiltä toiminnoilta vältytään. Myös molempien toimistojen työntekijöiden yhteydenpitoa tulee tiivistää.

4. Puolueen piirijärjestöjen keskeisimmät tehtävät on tukea vaalipiirin alueen puolueosastojen toimintaa, ylläpitää yhteyttä niiden ja puoluehallituksen välillä sekä edistää jäsenjärjestöjensä kanssa sosialidemokratian tavoitteiden toteuttamista. Yksi merkittävimpiä tapoja toteuttaa em. tehtäviä on eri vaalien toiminnan organisointi omassa vaalipiirissä. SDP:n on toimittava jokaisessa vaalipiirissä myös tulevaisuudessa. Puolue selvittää, onko toiminta tehokkaampaa, jos piirijärjestöjen työntekijät olisivat puolueen palkkalistoilla.

5. Puolueen jäsenmäärä 31.12.2013 oli 44 507 ja puolueosastoja oli 838. Puolueen jäseniä oli vuoden 1983 lopussa 95 467 ja puolueosastoja 1232. Jäsenmäärä on siis tippunut 53,4 %, mutta puolueosastojen määrä vain 32 %. Kaikille organisaatiotasoille ei voi siis riittää yhtä paljon aktiivitoimijoita kuin ennen. Puolueosastoille tarjotaan apua ja resursseja yhdistymisten selvittämiseen sekä mahdollisiin toteuttamisiin.

6. Puolueosastot ovat puolueen jäsenten paikallisia politiikan tukikohtia. Niiden tärkein tehtävä on olla olemassa jäseniä varten ja tukea jäsenten mahdollisuutta vaikuttaa politiikkaan. Yhdistys on elinvoimainen ja sen tulee arvioida säännöllisesti omaa toimintaansa. Mikäli yhdistys ei pysty määrittelemään itseään elinvoimaiseksi, on sen kartoitettava yhteistyömahdollisuuksia muiden yhdistysten ja kunnallisjärjestön kanssa.

7. Keskinäisen kilpailun sijaan osastot kehittävät erilaisia yhteistyömalleja muiden osastojen sekä kunnallisjärjestön kanssa. Paikallisyhdistysten toiminnan suunnittelussa huomioidaan nykyiset jäsenet ja mahdolliset uudet jäseniksi halukkaat. Jäsenistö osallistetaan yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toiminnan arviointiin.

8. Paikallisyhdistykset ovat aatesidonnaisia, mutta uudistusmyönteisiä. Tehtävänjako rakennetaan kaikkien puolueosastojen ja kunnallisjärjestön edustajien osamista ja intoa hyödyntäen.

9. Monia yhdistyksiä rasittaa toimenpide- ja pankkimaksut, joista ei saa muodostua kohtuutonta rasitusta yhdistykselle.

Päätösten toteuttamiseksi

Puoluetoiminta on jatkuvaa kehittämistä. Tämän asiakirjan hyväksymisen jälkeen puoluehallituksen tehtävänä on laatia aikataulutettu projektisuunnitelma, joka viedään puoluevaltuuston käsiteltäväksi. Tämän jälkeen puoluehallitus raportoi säännöllisesti puoluevaltuustolle suunnitelman toteuttamisesta sekä antaa seuraavalle puoluekokoukselle selvityksen tehdyistä toimenpiteistä.

Osana projektisuunnitelmaa käynnistetään osastotoiminnan kehittämishankkeen pilottiprojekti 10 – 15 puolueosaston kanssa. Hankkeen tarkoituksena on löytää parhaat keinot:
– puolueosastotoiminnan tukemiseen
– puoluetoiminnan määrätietoiseen kehittämiseen
– jäsenhankintaan
– osastojen varainhankintaan
– kehittää uusia ja kiinnostavia toimintamuotoja
– jakaa näitä esimerkkinä muille puolueosastoille.

Hankkeeseen osallistuville puolueosastoille taataan riittävä koulutuksellinen ja muu tarvittava tuki. Projektien ja koulutusten vaikuttavuutta kehittämisen välineenä tulee seurata esim. Kyselyllä/ palautteella. Seurannan tarkoitus on saada selville, millaista hyötyä ja muutosta on saatu aikaan.