Levoton maailma ja kestämätön kehitys
Käynnissä olevat sotilaalliset konfliktit, terrorismi, kyberturvallisuuden horjuttaminen, voimapolitiikan käyttö Euroopassa, kansainvälisen oikeuden rikkomukset ja myös lähiympäristössämme näkyvä voimannäyttö ovat nostaneet perinteiset sotilaalliset turvallisuuskysymykset etualalle. Suomi ei ole sotilaallisen uhan kohteena. Sotilaallisten jännitteiden heijastuminen lähialueillemme edellyttää, että myös sotilaallinen turvallisuus otetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa riittävästi huomioon. SDP pitää arvokkaana, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyksiä on hallituksen selonteon käsittelyssä kyetty käsittelemään laajassa yhteisymmärryksessä.
Valmiuksista ja varautumisesta huolehtiminen ei tarkoita, että Suomi olisi varustautumassa sotaan. Sodankäyntiä arkipäiväistävä kielenkäyttö tiedotusvälineissä on sekä perusteetonta että vaarallista samoin kuin reserviläisten maanpuolustustahdon kyseenalaistaminen. Suomen turvallisuuden paras tae on hyvin toimiva, tasa-arvoinen ja kaikista kansalaisistaan huolen pitävä hyvinvointivaltio, jonka yhteenkuuluvuutta ei ulkoa voi horjuttaa. Siksi eriarvoisuuden kasvu ja hyvinvointipalvelujen alasajo vaarantaa sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta.
Maailman tila on kuitenkin hyvin huolestuttava. Myös Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet ovat seurausta maailmanlaajuisesta kestämättömästä kehityksestä. Sosialidemokratia toimii kaikkialla maailmanlaajuisen turvallisuuden vahvistamiseksi ja sitä uhkaavan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömän kehityksen torjumiseksi.
Turvallisuuspolitiikka ei saa olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan sen tulee olla kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa aktiivista vaikuttamista.
SDP ei hyväksy kehitysyhteistyön rajuja leikkauksia, jotka ovat heikentäneet mahdollisuuksiamme harjoittaa positiivista vaikuttamista globaaliin kehitykseen, jonka tarve on koko ajan lisääntynyt. Suomen tekemät kehitysyhteistyöleikkaukset ovat heikentäneet vaikutusmahdollisuuksiamme YK:ssa ja muissa monenkeskisissä järjestöissä ja kohdistuneet kansalaisjärjestöjen tehokkaaseen kehitystä aikaansaavaan toimintaan erityisen kielteisin seurauksin. Laajasti arvostetun osaamisemme sotilaallisessa ja siviilikriisinhallinnassa on edelleen oltava kansainvälisten järjestöjen käytettävissä konfliktien ratkaisussa.
Voimapolitiikka ja Suomen turvallisuus
Kasvavan ja jakamattoman keskinäisriippuvuuden maailmassa kestävyyttä ja turvallisuutta ei synny voimapolitiikalla, rajojen sulkemisyrityksillä ja vastakkainasetteluilla, vaan ainoastaan mahdollisimman laajalla monenkeskisellä poliittisella ja taloudellisella yhteistyöllä.
Autoritaariseen ja demokratiaa kaventavaan suuntaan kehittynyt Venäjä on tämän osaltaan toiminnallaan kyseenalaistanut. Myös Yhdysvallat on presidentin vaihdoksen jälkeen heikentämässä osallistumista monikeskeiseen yhteistyöhön muun muassa kauppapolitiikassa ja kestävän kehityksen toteuttamisessa. On tärkeätä, että Suomi yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa toimii aktiivisesti vakauden ja yhteistyövaraisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia on käytettävä täysimääräisesti hyväksi. On vastattava pohjoismaisen mallin menestyksen maailmalla herättämään kiinnostukseen mallin toimivuutta parantamalla. Samalla on oltava valmis jakamaan muiden kanssa mallin antamia kokemuksia kestävän kehityksen toteuttamiseksi.
Euroopan unioniin kohdistuu nyt korostetusti odotuksia, että se kykenisi ottamaan vahvemman roolin maailmanpolitiikassa ja globalisaation hallinnassa. SDP tukee unionin toimintakyvyn vahvistamista mukaan lukien sen oman turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla.
Suomen puolustus perustuu omaan kansalliseen puolustusratkaisuun ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Sille tärkeä tuki on jäsenyytemme Euroopan unionissa, kehittyvä pohjoismainen yhteistyö ja hyvin toimiva kumppanuus Naton kanssa. Naton rauhankumppanuusyhteistyöstä saamme sellaista tietoa ja harjoittelumahdollisuuksia, jotka palvelevat oman puolustuksemme taitojen ja tehokkuuden lisäämistä.
Osallistumme Naton rauhankumppanimaille avoimeen harjoittelutoimintaan tässä tarkoituksessa ja valitsemme omista lähtökohdistamme poliittisen harkinnan perusteella ja valitsemme erikseen harjoitukset, joihin osallistumme, silloin kun ne eivät aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua.
Suomella ei ole sotilasliiton tarjoamaa avunantoa mahdollisessa kriisitilanteessa, mutta ei myöskään velvoitetta osallistua sotilasliiton operaatioihin tai yhteiseen puolustukseen.
Kansainvälisellä yhteistyöllä on kriisejä ennaltaehkäisevä vaikutus. Uskottava puolustus sekä mahdollisuus kriisitilanteessa ottaa muilta mailta vastaan apua ovat tätä varten tarpeen. Yhtä lailla tarpeen on se, että pidämme huolen siitä, ettei kenelläkään ole aihetta epäillä Suomen kykyä ja halua estää alueensa käyttö minkäänlaisiin muille maille sotilaallisesti vihamielisiin tarkoituksiin.
Erityisessä asemassa kansainvälisessä yhteistyössä on Suomen tiivistyvä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa, jota sosialidemokraatit molemmissa maissa ovat vahvasti edistäneet. Kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan yhteistyö ei tähtää kahdenväliseen puolustusliittoon, vaikka sitä mahdollisuutta ei pidemmällä tähtäyksellä tule sulkea pois. Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus palvelee hyvin vakautta Itämeren piirissä. Liennytykseen pyrkivän turvallisuuspolitiikan pitää ensi sijassa tähdätä vakavien konfliktien ja aseiden käyttöön johtavien tilanteiden välttämiseen.
Ukraina, Syyria ja Lähi-Itä
Ukrainan konflikti voidaan ratkaista vain Ukrainan täyden suvereniteetin palauttamisella Minskin sopimusten mukaisesti. Tämä edellyttää myös korruption kitkemistä ja määrätietoisia uudistuksia Ukrainassa.
Afganistanin, Irakin ja Syyrian edelleen jatkuvien sotien inhimilliset ja aineelliset kustannukset ovat hirvittäviä. Näillä alueilla jatkuva sotatila pakottaa miljoonat ihmiset hakemaan turvaa naapurimaista ja kauempaa. Turvapaikan tarpeessa oleville se on myönnettävä. Ratkaisun pakolaisten asemaan tuo vain sotien lopettaminen ja heidän turvallisen paluunsa mahdollistaminen. Terroristeille ei ole annettava turvapaikkaa eikä mahdollisuutta toimia missään. Kaikkien valtioiden yhteistyö on tarpeen, niin näiden maiden konfliktien lopettamiseksi, kuin kaikkien terroristijärjestöjen toimien estämiseksi oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen pohjalta.
Sosialidemokraatit pitävät YK:n turvallisuusneuvoston joulukuussa hyväksymään päätöslauselmaa Israelin ja Palestiinan tilanteesta tervetulleena. On viimeisiä hetkiä edetä kahden valtion mallin pohjalta pysyvään rauhaan, jossa palestiinalaiset muodostavat oman elinkelpoisen valtionsa ja Israel voi elää sen rinnalla turvallisesti.
Euroopan unioni
Nationalististen ja muukalaisvihamielisten voimien nousu Euroopassa uhkaa Euroopan yhdentymisen saavutuksia, sen demokraattista arvopohjaa ja pahimmassa tapauksessa koko unionin olemassaoloa. Sosialidemokratia toimii johdonmukaisesti siten, ettei näillä Euroopan yhtenäisyyttä ja sen demokraattista, ihmisoikeuksia kunnioittavaa arvopohjaa nakertaville voimille anneta periksi.
Brittien kansanäänestyksessä ilmaisemaa tahtoa erota unionista on kunnioitettava, mutta edessä olevissa neuvotteluissa ei tule toimia niin, että se tekisi mahdottomaksi briteille pysyä EU:ssa, jos he uuden harkinnan jälkeen sitä haluavat.
EU:n on kyettävä uudistamaan itsensä ja menettelytapansa. Samalla kun markkinoiden toiminnan kannalta turhaa keskitettyä säätelyä on vähennettävä, on asioita, joissa tarvitsemme yhdentymisen tiivistämistä vakaan taloudellisen kehityksen turvaamiseksi, finanssikriisien estämiseksi, ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mahdollistamiseksi. Euroopassa ei saa olla tilaa veronkierrolle, sosiaaliselle polkumyynnille tai minkään väestöryhmän syrjimiselle.
Euroopan on kyettävä turvaamaan vaikutusmahdollisuutensa globalisaation paremman hallinnan aikaansaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että vapaakaupan laajentaminen tapahtuu tasapainoisella pohjalla, eikä alista demokraattista päätöksentekoa suurten monikansallisten yritysten tahdolle. Vaikuttavampaa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tarvitaan monien konfliktien ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen.
Arktinen yhteistyö
Kansainvälisistä jännitteistä huolimatta kahdeksan maan yhteistyö Arktisessa neuvostossa on toiminut hyvin, eikä sinne ole tuotu muualta heijastuvia vastakkainasetteluja. Suomen puheenjohtajuus arktisessa neuvostossa on tärkeä tilaisuus toimia arktisen yhteistyön mahdollisuuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi ja Suomen arktisen osaamisen käytön laajentamiseksi. Ilmastonmuutoksen eteneminen on avannut arktisilla alueilla uusia taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia ja samalla korostanut arktisen luonnon haavoittuvuutta. Pohjoisten merialueiden tulee olla kaikille avoin yhteistyön alue, jossa turvataan alkuperäiskansojen oikeudet ja hyvinvointi, suojellaan haavoittuvaa luontoa ja estetään luonnon monimuotoisuuden vähentyminen.
Yhdistyneiden Kansakuntien rooli
SDP tervehtii Sosialistisen Internationaalin aiemman presidentin António Guterresin valintaa YK:n pääsihteeriksi. YK:iin kohdistuu kasvavia odotuksia, joihin vastaaminen edellyttää kaikkien maiden tukea pääsihteerille ja YK:n peruskirjan periaatteiden toteuttamiselle. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman YK-järjestelmän vahvaa toimintakykyä.