Voit kommentoida tekstiä klikkaamalla kappaletta, jota kommenttisi koskee. Kirjoita kommenttisi avautuvaan ikkunaan ja klikkaa ”Lähetä”. Jätetyt kommentit ovat kaikkien lukijoiden nähtävillä.
—
Yhteisen vastuun Suomi ja hyvinvoiva ihminen
”Maailmaa rakennetaan yhdessä ja siihen tarvitaan meitä kaikkia.”
Presidentti Tarja Halonen
JOHDANTO
Mikä Suomessa mättää ja mitä sille pitäisi tehdä? Tämä on kysymys, johon on monia näkökulmia ja monia vastauksia. Liian usein meillä on tapana istahtaa pohtimaan hankalia asioita vain oman porukan kesken. On paljon hedelmällisempää miettiä vaikeita kysymyksiä niin, etteivät kaikki pöydän ympärillä ole heti samaa mieltä tai edusta samaa viiteryhmää, samaa sukupuolta, ikäpolvea, poliittista aatetta.
Suomen vahvuus on ollut se, että olemme sosiaalisesti eheä joukko. Vaikka olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki yhdessä olleet rakentamassa Suomesta hyvinvointivaltiota, kukin voimiensa mukaan. Olemme osanneet neuvotella ja sopia vuosikymmenten aikana monia vaikeitakin asioita. Näitä sopimisen ja toisen kohtaamisen taitoja tarvitaan vaikeina aikoina enemmän kuin koskaan aiemmin.
Suomalaiselle keskustelun ilmapiirille on tapahtunut jotain hälyttävää. Yhtäkkiä ovia ryhdyttiin vetämään kiinni ja päättäjäporukoita pienentämään. Samaan aikaan asiantuntijalausuntojen arvostus vaikutti julkisen keskustelun perusteella huvenneen. Rohkeiden, uudenlaisten ja vaikeidenkin päätösten takaa löytyvät tasapuoliset neuvottelut, yhteinen sitoutuminen ja laaja neuvottelijajoukko.
Pian sata vuotta täyttävä itsenäinen Suomi on aina luottanut sopimiseen ja päätösten tekemiseen yhdessä. Meillä suomalaisilla on pitkä ja hieno historia toistemme kuuntelemisesta, erilaisuuden ymmärtämisestä ja sen jälkeen yhdessä päättämisestä. Tätä historiaa vaalien me SDP:ssä halusimme ryhtyä hakemaan uudenlaista yhteistyötä vanhoilla konsteilla. Halusimme, että suomalaisten moninaisuus näkyy ja kuuluu politiikan teoissa. Suurimpana oppositiopuolueena meillä on mahdollisuus ja kunnia tehdä työtä monenlaisten tahojen kanssa. Halusimme laajentaa tätä yhteistyön piiriä ennen kaikkea kuunnellen ja yhteistyön pöydän tarjoten. Samalla halusimme, että syntyisi kohtaamisia esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja etujärjestöjen välille, poliitikkojen ja järjestötoimijoiden välille valtakunnallisesti ja alueellisesti.
Näin syntyi ajatus Kättä päälle –projektista. Työstä, joka kokoaisi yhteen erilaisten tahojen ajatuksia Suomen suunnaksi.
Yhdessä kuljettu polku
Viime syksynä SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Espoossa päätettiin, että SDP ryhtyy kokoamaan Kättä päälle -projektia. Veturihommiin projektissa hyppäsivät kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen sekä yrittäjä, adoptioäiti Salla Saarinen. Tavoitteena oli kerätä yhteen mahdollisimman monenlaisia suomalaisia järjestöjä, yhteisöjä ja muita tahoja miettimään ratkaisuja, joilla Suomen kelkka saataisiin käännettyä kohti valoisampaa tulevaisuutta.
Projektin käynnistämistilaisuus pidettiin maanantaina 21.9. 2015. SDP:n rooli tässä tilaisuudessa oli, kuten myös myöhemmissäkin tilaisuuksissa, tarjota kutsutuille tahoille ja järjestöille innostava kohtaamispaikka – yhteistyönpöytä, johon tuoda omia näkemyksiä muun muassa kestävän kasvun, kilpailukyvyn, työllisyyden, sivistyksen ja osaamisen, reilumman työelämän, heikommasta välittävän hyvinvointiyhteiskunnan ja globaalin maailman rakentamiseksi. Yhteensä yli kuusikymmentä järjestöä vastasi kutsuun. Jokainen heistä antoi tärkeän panoksen tälle yhteiselle työlle.
SDP:n rooli Kättä päälle –projektissa on ollut nimenomaan yhteisen vastuun sopimuksen kokoaminen ja tilaisuuksien käytännön järjestelyjen hoitaminen. Emme ole halunneet tyrkyttää omia valmiita vastauksia tai sopimusluonnoksia. Tiekarttaa Suomen selviytymiseksi on luonnosteltu yhdessä alusta alkaen.
Aloitustilaisuuden jälkeen järjestimme erillisiä syventäviä työpaja- ja teematapaamisia, niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Jokainen kutsuttu järjestö ja taho arvioi avajaistilaisuuden jälkeen millä tavalla he halusivat olla mukana sopimusta sorvaamassa. Moni lähti mukaan ja matkan aikana joukkoon liittyi uusia. Osa tahoista osallistui vain yhden tietyn aihealueen käsittelyyn, osa puolestaan osallistui kaikkiin tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Olemme todella kiitollisia jokaiselle tilaisuuksiin osallistuneelle, ilman antamaanne panosta tämä työ ei olisi onnistunut.
”Luottamus tulevaisuuteen on kaikkien vastuulla.”
Kättä päälle -palaute
Hankalat ajat kutsuvat yhteen
Suomi on elänyt syvän taloustaantuman kanssa vuosia. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys on korkean työttömyyden olosuhteissa koetuksilla – julkisen talouden rahoituspohja ei ole riittävän kestävällä tasolla. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyysvaje vaatii kohentamista. Suomen vienti ja sitä myöden talouskasvumme on riippuvaista Euroopan ja maailman talouden kehityksestä. Euroopan taloudelliset vaikeudet ja kasvun kehitys vaikuttaa haavoittavalla tavalla vientinäkymiin. Suomi ei ole tavaroiden ja palvelujen viennissä pysynyt orastavan kansainvälisen kasvun imussa. Aineelliset ja aineettomat investoinnit eivät ole riittävän hyvällä tasolla, vaikka orastavia merkkejä – esimerkiksi metsäteollisuuden investointien osalta – on näkyvissä.
Kättä päälle –hankkeen aikana Suomessa on käyty monipuolinen keskustelu ja vaihtoehtoisten näkemysten esittämistä niin valtion budjetin valmistelusta, sopimusyhteiskunnan toimivuudesta rakentaa tasapainoista yhteiskuntasopimusta kuin turvapaikanhakijoiden kohtelusta ja kotouttamisesta.
Positiivista on, että kansalaisten kiinnostus politiikkavalintoja kohtaan on kasvanut. Huoli työllisyydestä, politiikkavalintojen oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisesta tasa-arvosta sekä yhteiskunnallisen ilmapiirin suvaitsevaisuuskysymyksestä on noussut tärkeiksi keskusteluteemoiksi.
Suomella on paljon sellaisia vahvuuksia, jotka auttavat meitä selviytymään ja uusien innovaatioiden kehittämisessä hyvinvointiyhteiskunnan tulevassa uudistamisessa. Keskeisiä vahvuuksiamme ovat sivistykseen, osaamiseen ja tutkimus- ja tuotekehitykseen panostamisessa. Kasvun keskeisiä ajureita on myös työelämän tasapainoinen kehittäminen, missä tuottavuuden nostaminen ja työhyvinvoinnin parantaminen voivat tukea toisiaan. Suomella on mahdollisuus nousta digitalisaation kärkijoukkoon osaamisensa suhteen.
Uusia viennin lähteitä nykyisten vahvuuksien lisäksi on useita; erityisesti terveysteknologian, energiatehokkuuden, vesiensuojelun, ympäristöteknologian, palveluviennin ja kulttuurin alueella. Suomen selviytymistarina edellyttää sitä, että osaamme olla älykäs ja ennakoiva toimija globaalimaailmassa. Käyttövoimamme on kyky yhteistyöhön ja sopimiseen sekä pyrkimyksemme vahvistaa yhteiskunnallista ja sosiaalista eheyttä.
Kättä päälle -hanke on ollut hieno kansalaisyhteiskunnan matka yhteisen vastuun Suomen ja hyvinvoivan ihmisen parasta ajatellen.
Moniääninen ja yhdessä työstetty projekti
Kiinnostus ja uteliaisuus hanketta kohtaan yllättivät. Ne kertovat siitä, että eri tahoilla on suuri tarve päästä epävarmuuden hallitsemassa ajassa keskustelemaa yhdessä ja kokemaan yhteisöllisyyttä ratkaisuja esittäen. Esitettyjä ratkaisujakin tärkeämpää oli se vuoropuhelu, jota yhdessä kävimme. Työmme perusviritys on ollut positiivinen ja ratkaisuja hakeva. Juuri nyt Suomessa tarvitaan toivoa, luottamusta ja yhteistyötä.
Ratkaisupajoja pidettiin yhteensä XX Varsinais-Suomesta Ouluun yltävällä alueella. Valtakunnallisia ratkaisupajoja pidettiin yhteensä kolme kappaletta, joiden lisäksi pajoja järjestivät myös esimerkiksi Sitra, TSL ja Kalevi Sorsa –säätiö. Tilaisuuksiin osallistui arviolta XX. Kättä päälle -sivuston kautta jokainen halukas saattoi jättää oman ratkaisuehdotuksensa. Paljon puhutaan siitä, että suomalainen verkkokeskustelu on riistäytynyt käsistä. Kättä päälle -keskusteluun osallistuneet kirjoittajat kirjoittivat erittäin asiallisia kommentteja ja ideoita. Suomen tilanteen vakavuus kirvoitti vakavia puheenvuoroja yhteensä liki sata kappaletta. Yhteensä työpajat ja kyselylomake tuottivat useita satoja ratkaisuehdotuksia.
Kaikkien näiden ratkaisuehdotusten sisällyttäminen mukaan varsinaiseen loppuraporttiin oli haastava tehtävä. Ennen työpajojen alkamista teimme kyselyn, jossa kysyimme muun muassa mikä vastaajien mielestä on suurin haaste, joka Suomen on voitettava. Kysely lähetettiin kaikille aloitustilaisuuteen osallistujille ja lisäksi siihen on voinut vastata syksyn ajan Kättä päälle –nettisivustolla. Keskeisiksi vastaajia huolettaneiksi teemoiksi nousivat työttömyys, eriarvoistuminen sekä henkinen ja taloudellinen lama. Näiden kolmen teeman pohjalta rakensimme kolme valtakunnallista teemaratkaisupajaa ja näiden kolmen pääteeman päälle päätimme rakentaa myös loppuraportin.
On hyvä muistuttaa, että tämä hanke ei ole korvike tai vastakohta sille yhteistyölle, jota toivomme hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken tarvittavan jatkossakin. Parhaimmillaan tämä meidän työmme voi tuoda rakentavia esityksiä myös näihin neuvottelupöytiin ja olla tietynlainen ponsi sille, että Suomessa tarvitaan laajoja yhteistyön rintamia poteropolitiikan sijaan.
Olemme halunneet korostaa, että tämän hankkeen lopputulos ei voi olla katteettomien lupausten toivelista. Tiedämme vastuumme toimia uskottavasti. Vaikeitakin ratkaisuja on tehtävä, mutta nekin voidaan tehdä oikeudenmukaisuuden reppu selässä. Viimekädessä on kyse arvovalinnoista. Kaikista on pidettävä huolta ja jokaisen on pysyttävä yhteiskunnassa mukana, mutta samalla kaikkien on annettava voimavarojensa mukainen panos yhteiskuntamme pärjäämiseksi.
Yhteistä pöytiä tarvitaan
Kättä päälle –työpajoissa käyty monipuolinen keskustelu ja toimenpideideat eivät ole syntyneet yhteiskunnallisessa tai taloudellisessa tyhjiössä. Työn tukevaksi kivijalaksi todettiin sosiaalinen eheys, luottamus, yhteistyö ja pyrkimys oikeudenmukaisuuteen. Läpilyöviä teemoja ovat keskustelussa olleet työllisyys, työn murros, huoli eriarvoistumisesta, taloudellinen ja henkinen lama, yrittäjyyden merkitys ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus sekä globalisaation tuomat haasteet ja mahdollisuudet – unohtamatta pakolaisuutta.
Tarve saada kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tuella pohdintoja Suomen suunnasta on poikkeuksellisen ajankohtaista ja tärkeätä. Työpajoista käydyt keskustelut ovat olleet hankkeen antoisin osa. Eri tahojen mukanaolo on osoittanut sen, että meiltä löytyy valtavasti henkistä pääomaa, ideointikykyä ja taitoa rakentaa parempaa Suomea. Esitetyt ajatukset ratkaisuiksi eivät muodosta yhtenäistä ohjelmajulistusta. Työn rikkaus on ollut sen moniäänisyydessä ja osin ristikkäistenkin ideoitten esittämisessä.
Tähän loppuraporttiin kootut esitykset ja ajatukset on kerätty ilman arvotusta. Ne ovat peräisin moninaiselta ja monimieliseltä joukolta. Erilaisia, välillä vastakkaisia ja ristiin meneviäkin mielipiteitä on mukana, sillä emme halunneet ryhtyä tuomaroimaan ideoita. Tavoitteenamme oli käydä keskustelua ilmapiirissä, jossa kaikki näkemykset ovat yhtä arvokkaita ja jossa ideoita ei aseteta keskenään puntariin, vaan sallitaan mahdollisimman laaja-alainen keskustelu. Asioista oltiin ja on välillä hyväkin olla erimieltä. Näin ollen loppuraportti ei myöskään ole toisinto SDP:n tavoiteohjelmasta tai puoluekokouspäätöksistä. Se on itsenäinen ja moniääninen kollaasi eritavoin ajattelevien suomalaisten äänistä.
Muodoltaan loppuraportti ei ole pureskeltu ja yksityiskohtien tasolle menevä toimintasuunnitelma, vaan pikemminkin ohjauspaperi poliittiseen vaikuttamiseen. Me olemme valmiita käymään läpi raportin ehdotukset, käymään niistä jatkokeskustelua ja sitoutumaan toimivallassamme ja aatteellisesti yhteensopivia ratkaisuja eteenpäin. Samalla toivomme, että myös mukana olleet toimijat ja järjestöt löytävät raportista ideoita, joita ajaa eteenpäin myös omassa toiminnassaan ja vaikuttamistyössään.
Tämän raportin valmistuminen ei siis ole päätepiste, se on eräänlainen alku uudenlaiselle työlle ja uudenlaiselle yhteydelle.
” Työ luo hyvinvointia, turvallisuutta ja ihmissuhteita.”
Kättä päälle -palaute
TYÖ, TYÖLLISYYS JA TYÖELÄMÄ
Työn merkitys ihmiselle on toimeentuloa laajempi. Työttömyyden pitkittyminen on riski syrjäytymiselle työstä ja yhteiskunnasta. Työttömyys on ollut kasvussa, työttömiä on nyt noin 340 000, joista noin 110 000:lla työttömyys on jatkunut yli vuoden. Alle 25-vuotiaita työttömiä on noin 43 000. Suomen työllistämisaste on noin 69 prosenttia ja työttömyysaste noin 9 prosenttia. Työttömien aktivointitoimenpiteiden piiriin kuuluvien osuus työttömistä on pudonnut 22 prosenttiin työllisyysmäärärahojen vähentämisen seurauksesta.
Uusi työ
Työ ja työmarkkinat ovat monien sisäkkäisten ja jatkuvien muutosten tilassa. Työn merkitys ihmisille arvotasolla on tärkeä. Työn merkityksellisyys, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus muutoksen keskellä korostuvat.
Työn murros ilmenee monella tavalla: työn polarisaationa, työn irtautumisena ajasta ja paikasta, työpaikkojen häviämisenä ja uusien syntymisenä. Tulevaisuuden työelämässä tarvittavat taidot ovat moninaiset. Työntekijältä odotetaan digitaalista lukutaitoa, sosiaalisia taitoja ja kykyä jatkuvaan oppimiseen niin koulutuksen kuin työn kautta. Jatkuva työn ja oppimisen vuorottelu luo edellytyksiä siirtyä työstä ja ammatista toiseen työttömyyden sijaan.
Energiateknologiaa panostaminen
Perustetaan uusia teollisia valtionyhtiöitä
Jätearkkitehtuurien kehittäminen: konseptit erilaisille yhteisöille (tehokas keräys & automatisointi)
Sivuvirtojen hyödyntäminen: mahdollisuuksia kasvuhaluisille pk-yrityksille
Robottivero?
Ohjat Suomen käsiin, uusia valtionyhtiöitä valjastamaan luonnonresursseja ja jatkojalostamaan niitä vientiin
Miten juuri Suomen maaperässä olevia malmeja voitaisiin parhaiten hyödyntää –> selvitys
Valtio takaisin malmia etsimään
Sellu pitää jalostaa Suomessa: toisen polven biotalous
Avustavan työn lisäämiseen pyrkiminen
Keskiluokkaisuudesta vientituote: nopean muutoksen mahdollisuus, oman terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen
Työelämän hyvinvointi
On keskeistä, että ihminen saa kokea oman työnsä merkityksellisyyden työelämässä. Suomalainen työelämä elää jälleen yhtä murroskauttaan. Kun työaikaan ja –paikkaan sidottu työ saa uusia haastajia, täytyy myös työsuoritteita tarkastella uudella tavalla. Samalla myös työhyvinvointi kohtaa uusia haasteita: Kuinka taataan hyvä työelämä muutoksen keskellä ja miten varmistetaan työntekijöiden henkinen ja fyysinen jaksaminen uudenlaisissa työskentely-ympäristöissä ja uusilla välineillä? On myös syytä miettiä heijastuvatko muutokset työkulttuurissa ja toimitavoissa myös laajemmalle ja millaisia lieveilmiöitä ne tuovat tullessaan.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on ollut nousussa. Työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus heijastuvat suoraan työssä jaksamiseen. Tuottavuuden parantaminen ja työhyvinvointi eivät ole toistensa kilpakumppaneita, päinvastoin; työhyvinvointia parantamalla voidaan vähentää esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän ja lisätä työn imua.
Työajan pidennys: ei, vaan joustoja suuntaan ja toiseen
Työajan ja tekemisen suhde: mitä mitataan?
Mitataan suoritusta, mutta miten?
Turvataan lainsäädännöllä työntekijän palautuminen
Työntekijälähtöisemmät työaikajoustot: kohtuullistaminen, työn merkityksellisyyden taju
Ostajalle (työelämän hankinnoissa) käsitys: mitä tarvitaan?
Robotisaatiolla pohja globaalille työnjaolle? –> työpaikkoja takaisin Suomeen? –> keskiluokka takaisin?
Työvälineiden käyttö vapaa-aikana? Ohjelma kontrolloimaan työaikaa ja –tunteja
Työelämän nivelkohdat
Työn tekemisen muodot moninaistuvat. Digitaalisuus ja uudet virtuaaliset työskentelytavat muokkaavat työn tekemistä ja työelämää. Kokoaikatyö, pätkiintyvät työt, koulutukseen osallistuminen, työttömyys, itsensä työllistäminen – yksinyrittäjyys – voivat muodostaa joustavan ketjun, josta työntekijä liikkuu tai joutuu liikkumaan. Puhutaan moniduunitaloudesta.
Työmarkkinasopimukset, työlainsäädäntö sekä sosiaali- ja työttömyysturvasäädökset eivät tunnista riittävän hyvin niitä nivelkohtia, joita työn tekemisen eri muodot ja niiden yhdistäminen edellyttäisivät.
Tavoite: jo ennen kuin työ loppuu, pitäisi olla valmis uuteen ammattiin
Sosiaaliturvan uudistaminen työelämän taitekohdissa
Ammatillisen liikkumisen, alueellisen liikkuvuuden tukeminen
Koulutusputkista monialaisiin työpolkuihin
Nykyiset työttömien koulutuskulut siirrettävä ennaltaehkäisevästi työllisten kouluttamiseen?
Koulutusjärjestelmän joustavoittaminen: mahdollisuus siirtyä ammatista toiseen
Tutkintoihin joustavuutta ja moniammatillisuutta
Riittävästi joustavaa koulutusta
Vaaditaan koulutukselta yhteistyötä yritysten kanssa: dynaamisuus reagoida työelämän tarpeeseen
Koulutussisällöissä huomioitava mm. vuorovaikutteisuuden vaatimukset
Voisiko oppilaitoksilla olla aluksi näkyvämpi rooli oppisopimuskoulutuksessa?
Malli, jossa osa opinnosta koulumuotoista helpottaisi niitä, jotka eivät vielä riittävän itsenäisiä suoraan työssäoppimiseen
Yrityksiä pitää informoida entistä enemmän oppiskopimuskoulutuksesta
Byrokratian vähentäminen oppisopimustyöllistämisessä
Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen puututtava nykyistä varhaisemmin
Pitkäaikaistyöttömille tarpeiden mukaisia nimettyjä sairaanhoitajia, jotka opastaisivat terveyspalvelujen käytössä ja olisivat mukana tarpeellisissa yhteistyöverkostoissa
Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä tarvitaan yksityistä sektoria
Sakkomaksujen sijaan vaikuttavuuden vertailulaskelmia
Kehitettävä riittävä soviteltu työttömyysturva pätkätyöläisille, esim. nykyistä 300 euroa korkeampi suojaosa
Työntekijä voi lopettaa alle 18t/viikossa sopimuksen itse ilman irtisanomisaikaa ja ilman TE-toimiston selvityspyyntöjä, katkoja tai karensseja
Työttömyysturvan aktiivikäyttö tulisi saada väljemmäksi, työllistämisseteli käyttöön
Työvalmentajat
Tulisi sallia ns. ”ylläpitohoito”, esim. kuntouttavassa työtoiminnassa
Pitäisi mahdollistaa työn tukeminen vaikka eläkeikään jos työntekijällä on siihen valmiudet ja halukkuus
Lisää avustavia tehtäviä
Työttömille kutsuntoja
Kaupungilla pitäisi olla selkeä työllistämisen yksikkö
Aktivointisuunnitelmaa ei pitäisi tehdä nykyiseen tapaan monialaisesti (pidentää jonoa kuntouttavaan toimintaan)
Näkökulman muuttaminen työn hinnan vaikutuksesta työllisyyteen
Byrokratian järkevä ja joustava tulkinta
Osaamattomuus kilpailuttajien ja tarjoajien puolelta
Palkkatukimäärärahoja tulee lisätä
TE-keskusten henkilöstöä on lisättävä
Palvelutarvearvio tärkeä työttömälle työnhakijalle
Yhteistyön merkitys
Kolmannen sektorin toimijoiden edellytykset työn/työtoiminnan toteuttajina on turvattava: työllisyysrahat,
Elinkeinostatuksen määrittäminen: kolmannen sektorin rooli työllistää, ei niinkään tuottaa hyödykkeitä
Olisivatko nuorten työllistämisen innovaatiot imuroitavissa +50-vuotiaiden työttömien ryhmään?
Porkkanoita +50-vuotiaiden työllistämiseen?
Ennakkoluuloton iäkkäiden palkkaaminen
Ansiosidonnainen lineaarisesta horisontaaliseksi: taso laskisi koko ajan, kannustaisi töihin.
Työttömyystukien vastikkeellisuus: tehdään kuntien ja valtion tekemättömiä töitä
Pidetään työttömät työkunnossa, motivaatiota työnhakuun ja koulutukseen (vrt. Tanska)
Pakolaisilta vaadittava vastikkeellinen työnteko kunnalle, esim. 100h/kk asuntoa ja avustuksia vastaan
6 tunnin työpäivä 6 tunnin palkalla
Yrittäjyys
Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista 170 000 on yksinyrittäjien. Erityisesti pien- ja yksinyrittäjien sekä itsensä työllistäjien aseman riittävä turvaaminen sekä uudenlaisen yrittämisen ja sitä kautta uuden työn löytäminen ovat omalta osaltaan avain Suomen työllisyystilanteen parantamiseen. Uusien yritysten sekä pienten yritysten tukemisen lisäksi koettiin tärkeäksi myös jakaa yrittäjille tietoa esimerkiksi palkkatukijärjestelmästä ja miettiä, miten työllistämistä voitaisiin tehdä houkuttelevammaksi.
Pienyrittäjien asemaa ja turvaa on parannettava
Osuuskuntia yritystoiminnan helpottamiseksi ja aloittamiseksi
Palvelukonsepteja (Hyvä esimerkki: Nappi naapuri), pääomaa tarvitaan: teollisuus, Finnvera?
Yrittäjäkasvatuksen vahvistaminen
Rahoitus, yrittäminen: myydäänkö innovaatio vai kehitetäänkö sitä? (case Jolla)
Pienyrittäjä vapautetaan ALV:sta liikevaihdon ollessa tilikaudella enintään 22 500 euroa
Kotimaiseen tuotantoon sijoittaville firmoille pienempi verotus kuin firmoille, jotka ulosmittaavat omaisuuttaan joka vuosi
Yrityksille lisätietoa palkkatukijärjestelmästä
Pienyritysten työntekijämaksuja pitäisi alentaa, esim. valtio voisi tulla vastaan
Valtiolta tukea pien/yksinyrittäjän mahdollisuuteen palkata työntekijä
Työttömyyspäivärahan maksaminen yrittäjälle, joka palkkaa TES:n mukaisella palkalla työttömän työhön
Sopimusasiat
Sopimusyhteiskunnalla ja kolmikantaisella työmarkkinoita, työ- ja sosiaalisia olosuhteita kehittävällä sopimuspolitiikalla on pitkät ja tulokselliset perinteet. Työmarkkina-asioista sopiminen on tulevaisuudessakin järjestöjen keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön varassa.
Se, miten kehitetään tulevaisuuden neuvottelemisen ja sopimisen tapoja ja rakenteita, on ollut vilkkaan keskustelun kohteena. Tästä ovat osoituksena ns. yhteiskuntasopimusneuvottelujen tuomat haasteet. Kättä päälle –hanke ei ole vaihtoehto järjestöjen välisille neuvotteluille. Osallistujat ovat halunneet esittää joitakin ideoita myös työmarkkinajärjestöjen käytettäväksi. Ideoita ei ole arvotettu, vaan ne on kirjattu sellaisina kuin ne on annettu.
Otetaan kaikilta yritysten hallituspaikkojen tuloista samalla tavalla pois, kuin naisvaltaisilta sote-puolen työntekijöiltä, myös osinkotuloista 50 % pois
Yhden arkipyhän vaihtaminen yrityksen tai organisaation henkilöstön merkittävään työnjohdollisen laadun, organisoinnin ja muihin menettelytapoihin liittyvään vaikutusvallan lisäämiseen
Yritysjohtajille maksettaviin bonuksiin yläraja ja ne on sidottava yrityksen tekemiin säästötoimenpiteisiin niin, että irtisanomiset vievät johdon bonukset
Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen
Osa- tai määräaikaisen työn vastaanottamiseksi ansiosidonnaisen voisi sovitella niin, että saisi uuden palkan päälle mahdollista ansiosidonnaista lisää
Työnvälitysrikos takaisin käyttöön, suora palkkaaminen aina halvemmaksi yrityksille
Paikallista sopimista lisää: työntekijäpuolen oikeuksia on lisättävä, sopimisen pelisäännöt ja työntekijöiden edustajien aseman turvaaminen
Joustavuutta voidaan lisätä ja työntekijöillä voisi olla oma edustaja ainakin pörssiyhtiöiden hallituksissa
Yt-menettelyssä mm. Ruotsin a Saksan parhaita malleja käyttöön
Palkattoman työn teettäminen kriminalisoitava
Työntekijöille nollakorotukset, satunnaiset ylityöt 1:1-vapaina
Liukuva työaika ja työaikapankit
Työaikapankkien kehittäminen ja työaikojen järkevä käyttö
Työviikkoa voi lyhentää ja paikallista sopimista lisätä (vrt. Ruotsi), työaikapankit ym. joustot ja palkkojen kannustinlisät
6-tuntinen työpäivä ja 30-tuntinen työviikko
Työajan lyhennys 6 tuntiin ilman palkan laskemista
Arkipyhiä ja vapaata pitäisi olla enemmän ja työaika voisi olla tutkitusti tehokkain 6h
Erilaiset suorat, jo hyvin toimivien yritysten tuet voisi poistaa, rahoja voitaisiin kanavoida aloittavien yritysten tukemiseen kahden ensimmäisen vuode aikana
Seuraavat verot ja veroluonteiset palkkojen sivukulut (työeläkevakuutusmaksut, pakolliset tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut, sosiaaliturvamaksut ja ennakonpidätykset) saataisiin vähentää arvonlisäveron perusteesta pk-yrityksissä.
Pakkoleikkausten sijaan maltillinen tupo
Maltilliset palkkaratkaisut
Maltillinen tupo
Vuorotteluvapaajärjestelmää ei saa heikentää, päinvastoin
Päätös eläkeiän nostosta on peruttava, nuorille tätä kautta työmahdollisuuksia
Palkansaajat voivat kaikki tiputtaa tulojaan tonnilla
Pekkasvapaista voitaisiin neuvotella
Henkilöstön myötämääräämismenettely nostettava esiin yhtenä yhteiskuntasopimuksen elementtinä
Lomarahojen pienentäminen, jopa puolittaminen
Ansiosidonnaisesta luovuttava
Kaikille oikeus tehdä työtä yhteiskunnan hyväksi voittoa tavoittelemattomissa yhdistyksissä, jotka eivät vääristä kilpailua, näin mahdollisuus ansaita 200€ kuussa lisää 5h viikkotyöllä
Työssäkäyville perustulon päälle palkka, josta progressiivinen vero
Yksityishenkilön työllistämistä helpotettava niin, että palkka maksetaan ”käteen” ja osa siirretään verottajalle ja muille tahoille ”könttäsummana”, jonka esim. 20% osuuden viranomainen sitten jakaa tarpeellisille tahoille
Lomarahojen pienennys olisi tasapuolinen toimi (taloustilanteen mukaan joustava palkkataso)
Lomarahojen leikkaus, työnantajille saatu etu otetaan pois veroina ja annetaan takaisin, jos tekee investointeja, palkkaa työntekijöitä jne.
”Syrjäytyminen ei ole valinta, jonka ihminen tekee itse”
Kättä päälle -palaute
ERIARVOISTUMINEN
Kysyttäessä Kättä päälle -työhön osallistujien näkemyksiä Suomen suurimmista haasteista, nousi yhtenä tärkeänä kokonaisuutena esiin huoli eriarvoistumisesta. Suomessa on itsenäisyyden ajan keskitytty rakentamaan yhteiskuntaa, jossa jokainen kansalainen olisi mukana ja jossa jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet ja tuki rakentaa omaa elämäänsä. Olemme olleet sosiaalisesti eheä joukko ilman suuria tuloeroja.
90-luvun lama sysäsi liikkeelle sosiaalisen muutoksen, joka jatkuu vuoden 2008 talouslaman kautta. Olemme ajautumassa entistä kauemmas toisistamme. Yhteiskuntarauha perustuu pitkälti luottamukseen. Nyt on löydettävät keinot rakentaa ja vahvistaa eriarvoistumiskehityksen horjuttamaa yhteistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Yhteiskunnan tukiverkot
Puhuttaessa yhteiskunnan tarjoamasta turvasta korostuvat matalan kynnyksen palvelut ja varhaisen puuttumisen tärkeys. Vastauksissa korostuu myös se, kuinka moninainen joukko Kättä päälle –projektiin on osallistunut. Esimerkiksi lapsilisät herättivät vilkasta kommentointia monesta eri näkökulmasta. Nämä kaikki kulmat ovat nähtävissä, eikä niitä ole erikseen arvotettu. Luonnollisesti ne eivät edusta itsessään yhteistä kantaa, vaan ovat pikemminkin merkki keskustelun avoimuudesta.
Palvelujen saannille ei saisi olla ehtoja –> ”terveen” ja ”sairaan” raja? –> jos elämä alkaa mennä paremmin, tuli häviää –> pääset palvelujen piiriin vasta kun retkahdat uudestaan
Turvaverkon paikallisuus, esim. lähipoliisi
Yhteiskunnan pitäisi ottaa vastaan (jos menee esim. luottotiedot, asunto…)
Varhainen auttaminen
Kansalliset normitalkoot: kansalaisen hallinnollinen taakka (vrt. yritysten hallinnollinen taakka), lähtökohta: rehellinen hakija, tarpeeseen, ei oleteta valehtelijaksi
Valtiovallan sitouduttava siihen, että jokaiselle taataan toimeentulo ja asunto
Matalan kynnyksen palvelupisteet, ei leimaantumisen pelkoa, vertaistuki
Hyvinvointitupa-konsepti: joustava ja esteetön
Kansalaispalkka muiden sosiaalitukien vaihtoehdoksi
Sote-rahoitus valtion verotuksen kautta
Toimeentulotuki lakkautettava, Kela hoitamaan
Veteraaneja + puolisoita on niin vähän, että rahoista riittäisi jotain kotiapua jokaiselle vielä elossa olevalle
Kokemusasiantuntijuuden lisääminen palveluiden tuotannossa
Tukihenkilöt, kuljetaan heidän kanssaan
Muutaman tunnin/pvä työvelvoite korottamaan toimeentuloa 500 euroa työllisyysvaroista
Työllisyys- ja sosiaaliturvan pitäisi olla osallistavaa: pois kotoa
Voimakkaampi turvaverkko & joustavampi työelämä: Perustulo, avun saaminen helpommaksi
Syrjäytymisen esto-ohjelma
Taitettu eläkeindeksi poistettava
Eläkkeiden taitettu indeksi kumottava
Eläkkeiden taitettu indeksi poistettava
Lapsilisien kokonaisuudistus
Lapsilisät pois rikkailta
Lapsilisät pois varakkailta
Valtio maksaa vain lapsilisät (pois sosiaaliturvamaksut, työttömyysmaksut ja opintotuet)
Suomessa työskenteleville ei-kansalaisille maksettavat lapsilisät lopetettava
”Jos heikoimmat joutuvat kärsimään, se merkitsee, että kattoa korjataan ottamalla ainekset perustuksista. Suomalaisen yhteiskunnan eettinen pohja murenee.”
Arkkipiispa Kari Mäkinen
Hyvä elämä
Jokainen ansaitsee hyvän elämän. Hyvän elämän edellytysten määrittely on kuitenkin vaikea tehtävä. Näkemykset ovat yksilöllisiä ja saattavat vaihdella suurestikin. Syntyneet ajatukset edustavat monenlaisia katsantokantoja.
Edellytyksiä hyvään elämään voidaan rakentaa ja turvata monella tapaa kevyin ja raskaammin toimenpitein. Samalla huomiota kiinnitettiin esimerkiksi tasapuolisuuteen ja rahanjaon näkökulmiin.
Ihminen ennen rahaa kaikissa päätöksissä
Jokaiselle oikeus arvokkaaseen vanhuuteen: huonokuntoisten, muistisairaiden ja yksinäisten vanhusten oikeuksia ajettava
”Kissa pöydälle” -kampanjoita puheeksi ottamiseksi (päihdekuntoutuminen)
Työeläkelaitosten sijoitustuotot käyttöön Suomen ja suomalaisten hyväksi (5mrd esim. perusinfraan ja kasvukeskusten rakennustoimintaan)
Päättäjien tekemiin huvireissuihin tiukennuksia
Liikuntapaikkojen maksut
Kunta tutkimaan: voidaanko entistä suurempi osa kulttuurisektorista ”ulkoistaa” yhdistysten tuottamaksi?
Eläkejärjestöjen rooli yksinäisyyden torjuntatyössä
Valtion ja kuntien kiinteistörakentamista valvottava, jottei enää rakennettaisi uusia hometaloja
Eläkeläisille vuosiliput paikallisliikenteeseen
Aito avioliitto –lakialoite hyväksyttävä
Liikunnan lisääminen kouluissa
Maahanmuutto ja Kotouttaminen
Maahanmuuttaneiden osuus tulee erityisesti turvapaikan saaneiden kasvusta johtuen kasvamaan aiempia vuosia enemmän. Ulkomaalaisten osuus kasvaa myös muilla kuin turvapaikan saamisen perusteella.
Suomesta ja sen työmarkkinoista tulee aikaisempaa monikulttuurisempi. Rekisteröityjä kieliä on noin 170. Vaikka vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden osuus viime vuoteen nähden voi laskea, määrä voi olla 10-15 000 henkilöä seuraavina vuosina ja heistä noin 35 % saanee turvapaikan.
Suomeen muuttamisen perusteet humanitaaristen perusteiden lisäksi ovat perheiden yhdistäminen, opiskelu ja työperusteinen maahanmuutto.
Maahanmuuttaneiden kotouttamisen onnistuminen on erityisen tärkeätä. Se edellyttää suvaitsevaista yhteiskunnallista ilmapiiriä, kielitaitoon ja koulutukseen panostamista sekä maahanmuuttaneiden työmarkkinoille pääsyn tukemista.
Maahanmuuttaneiden työttömyysaste on noin 2,5 –kertainen kantaväestöön nähden. Noin puolet maahanmuuttaneista sijoittuu pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin asutuskeskuksiin. Maahanmuuttajista työikäisiä on 78 % ja kantaväestöstä 64 %.
Kotouttaminen vaatii yhteiskunnan toimenpiteiden tueksi vahvaa kansalaisyhteiskunnan kumppanuutta ja maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Hyvällä kotouttamisella maahanmuutosta tulee Suomelle vahvuus eikä uhka.
Maahanmuutto: tehokas kotouttaminen, kielikoulutus, välityömarkkinoiden kehittäminen
Koulutustason mukainen integraatio
Maahanmuuttajien kotouttamista pitää parantaa
Kotouttaminen hoidettava hyvin
Suvaitsevaisuus jo varhaiskasvatuksesta lähtien
Jokainen rikokseen osallistunut maahanmuuttaja välittömästi takaisin kotimaahansa ilman paluuoikeutta
Turvapaikanhakijoiden käsittelyt nopeiksi ja pikakäännytykset mahdollisiksi
Reilu tulonjako
Tasapuolisuus on keskeinen vaade, kun puhutaan esimerkiksi talouspolitiikasta ja erityisesti säästöistä. Erilaisten kyselytutkimusten mukaan suomalaiset ovat valmiita joustamaan paljonkin, kunhan koetaan, että kaikki ovat yhdessä veneessä. Myös harmaan talouden kitkeminen koettiin monen vastaajan voimin tärkeäksi teemaksi. Yhtenä asiakokonaisuutena esiin nousivat pikavipit sekä perintämenettely. Näiden osalta pelkona on, että ne ajavat talousvaikeuksien kanssa ponnistelevan entistä ahtaammalle.
Pikavippien ja vastaavien luottojen voimakas säätely
Perintäyhtiöiden toiminnan sääntely ja julkisen toimijan kehittäminen perintäyhtiöiden rinnalle
Velkajärjestelyjen kehittäminen ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi
Yritysverotuksen uudistus niin, että voittoa verotetaan vasta kun joku ottaa yrityksestä rahaa ulos
Kotitalousvähennys suuremmaksi
Aloittakaa ahneus kuriin –kampanja
Perustulo tai kansalaispalkka
Lopetettava veroparatiisit ja harmaan talous
Valtio tiukentaa veronkiertomahdollisuuksia, ettei konsernin sisällä siirrettäviä rahoja saa veroparatiiseihin
Pääomatuloihin osinkojen maksuun ja verokikkailusiirtoihin rajoitus
Harmaa talous poistettava
Hyvä veli -järjestelmien ja harmaan talouden kimpussa on ahkeroitava niiden kitkemiseksi
Harmaan talouden kitkeminen
Kaikki tulot samanlaiseen verotukseen
Kaikilta on otettava tasapuolisesti
Kehitysmääräraha 7%
Varallisuusvero ja kaikki osingot verolle
Eläkkeille katto, esim. 10 000€/kk
Solidaarisuusveron alaraja niin alas, että myös kansanedustajat ovat sen piirissä
Progressiivisen verotuksen kiristäminen asteikon yläpäästä
Verokiilaa kavennettava ja kannustinloukkuja purettava
Pääomatulot pitäisi huomioida kokonaisverotuksessa tuloina ja selkeä lisäprosentti niihin niiden kasvaessa
Pitääkö siirtyvää presidenttiä ylläpitää vielä presidenttikauden jälkeenkin yhteiskunnan varoin?
Määräaikainen alennus työ- ja virkaeläkettä saaville (esim. yli 2 000 euron br-eläkkeet) esim. 5-10%, nämä rahat leikkausten takia vaikeaan asemaan joutuneiden etuuksien parantamiseen
”Kaikesta ei pidä innostua, mutta niitä ei pidä lannistaa, jotka innostuvat.”
Tutkija Ari Turunen
HENKINEN JA TALOUDELLINEN LAMA
Taloudellinen lama rajoittuu harvoin ainoastaan talousmaailmaan. Lähes yhtä moni Kättä päälle –ennakkokyselyn vastaaja oli huolissaan myös Suomessa vallitsevasta henkisestä lamasta. Molemmat, niin henkinen kuin taloudellinen lama, kaipaavat talouspäätösten lisäksi lääkkeekseen uskallusta, uusia ajatuksia ja myös rohkeutta panostaa.
Sivistys, koulutus ja osaaminen
Koulutus on polku tasa-arvoon ja samalla myös uudenlaiseen osaamiseen ja sitä kautta koko yhteiskunnan kehittämiseen. Koulutus turvaa ehjemmän ja pidemmän työuran, samoin ylläpidetty ammattitaito. Suomi on pitkään niittänyt mainetta erityisesti peruskoulujärjestelmällään, mutta viime vuosina myös asema korkeakoulukentässä on kehittynyt. Nämä saavutukset eivät ole syntyneet itsestään. Ne ovat vaatineet pitkäjänteistä työtä ja panostuksia.
Nyt tehtävät päätökset koulutukseen heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen niin oppilaitosten kuin tiedeyhteisöjen sisällä, mutta myös koko yhteiskunnan mittakaavassa. Miten sovittaa jatkuvan oppimisen ja työnteon polut paremmin yhteen ja kuinka taata laadukas tutkimus ovat tärkeitä kysymyksiä. Lisäksi digitalisaatio tuo uudenlaisia haasteita suomalaiseen peruskoululuokkaan. Työn ja oppimisen jatkuva vuorottelu haastaa sekin koulutuskenttää.
Panostukset koulutukseen riittävälle tasolle
Kasvatus ja koulutus ovat investointi, eivät kulu
Muuntokoulutus ja oppisopimuskoulutus
Sveitsistä ja Saksasta mallia oppisopimuskoulutukseen
Oppisopimuskoulutus sopii kaikille ikäluokille
Oppisopimusta pitää kehittää (vrt. Saksa)
Oppilaitospaikkoja jaettaessa huomioon työvoiman tarve
Siirtyminen 3-jakoiseen peruskouluun: 1-9 luokkien yhtenäiskoulu, jossa aina 3 rinnakkaisluokkaa ja n. 500 oppilasta /20 oppilasta luokassa.
Opettajille täydennyskoulutusta
Yksilöllisen ohjauksen lisääminen peruskoulussa
Opetussuunnitelmien sisältöjen keventäminen: enemmän aikaa oppimaan oppimiseen
Vähennetään nykymuotoisia oppitunteja rajusti ja jaetaan tunnit puoliksi tunteihin, jolloin syvennytään oppimisen tekniikkaan sekä tunteihin, jolloin sovelletaan opittua esim. pelien ja tekniikan avulla.
Pääsykoejärjestelmää kehitettävä niin, että pääsee nopeammin opiskelemaan
Opettajilla oltava aikaa myös tutkia
Valmiuksien lisääminen koulutuspolitiikalla
Panostetaan koulutukseen ja tieteelliseen tutkimukseen
Yrityksille ja yliopistoille luontevia toimintaympäristöjä
Uusi yliopisto, joka kehittää Aasian kauppaa
Ammattikorkeakouluihin linjoja, joissa opetetaan huippumarkkinointia
”Epäonnistumista ei saa pelätä: emme opi uutta, jos emme joskus epäonnistu.”
Kättä päälle -palaute
Kasvueväitä yrityskenttään
Suomalaisten yritysten pärjääminen ja vetävä vienti ovat avaimia Suomen talouden tervehdyttämisessä. Tarvitsemme ratkaisuja, joilla tuetaan toisaalta vientiä ja toisaalta luodaan yrityksille parempia toimintaedellytyksiä.
Yritystoimintaa tukevia ratkaisuja syntyi moneen lähtöön aina henkilöstöpolitiikasta teknisiin alustoihin asti. Samalla korostettiin asiantuntija-apua sekä kannustimia, joilla innostaa yrityksiä ja yrittäjiä investoimaan itseensä.
Julkinen sektori referenssitalouden vetäjäksi
Kansainvälistyminen: verkostoituminen jo kotimaassa
Kaikista alustoista voi luoda kansainvälisiä jo alusta alkaen
Verotus, kilpailullinen haitta purettava
Kuntien velvollisuudesta tarkistaa urakointiyritysten verovelka- ja työeläkevakuutustilanne luovuttava
Alle 35 000 vuosiansioissa tuntuva verohuojennus
Poistetaan liiketoimintaan kuulumattomia yrittämisen riskejä, esim. luottotietojen menettäminen konkurssin seurauksena ja mahdollisuus saada työttömyyskorvausta
Ohjelmisto palvelemaan pieniä yrittäjiä julkisen rahan tuella
Palveluväylä?
Konsulttiapu yrittäjien ohjelmiston käyttöön (rahanjaosta työvälineiden tarjoamiseen!)
Voisivatko yrittäjäjärjestöt olla yrittäjyysalustojen konsultteja?
Joukkorahoitusmallit vs. pankit
”Yritysten YLE” esim. Sitran, Tekesin rahoituksesta
”Pooli” eri yrittäjien taidoista
Yrityksiä pitää rohkaista ja suorastaan velvoittaa investoimaan ja työllistämään Suomessa
Yritysten ohjaaminen esim. verotuksen kautta kuluttamaan suurempi osuus voitosta liiketoiminnan kasvattamiseen ja investointeihin
Yhtiöiden hallitusjäsenyyksien ja puheenjohtajuuksien palkkioiden puolittaminen, myös useammassa hallituksessa istuvien korvauksia pienemmäksi, myös kunnallisissa liikelaitoksissa
Vuosina 2016-2018 yhtiöt/osuuskunnat eivät jaa osinkoa, osuuspääoman korkoa, pääoman palautusta eikä ilmaisosakeanteja -> yrityksiin jää rahaa investoinneille
Eläkerahastojen 180 mrd kertymä suunnattava ulkomaisten sijoitusten sijaan kotimaisiin kasvuyrityksiin
Firmat, jotka saavat valtiolta avustusta tai takauksia, ovat myyntikiellossa ulkomaalaisomistukseen 4 vuotta eteenpäin
Isoille firmoille annettavat tuet tarkasteluun
Järkevät kilpailukykyä parantavat toimet + elvyttäviä investointeja ja verohelpotuksia = vientivetoista kasvua ja ostovoimasta huolehtien
Verotusideoita
Verotus valtion ja kuntien on keino kerätä yhteiseen pottiin jakovaraa. Verotus voi toimia oikeudenmukaisen tulonjaon välineenä, mutta sen avulla voidaan myös kurjistaa arkea. Keskeistä on, millaisia ja miten verotusratkaisut rakennetaan. Kättä päälle –vastauksiin lukeutui myös joukko verotusta ja tulonjakoa tavalla tai toisella ruotivia ehdotuksia.
Arvonlisävero 21%
Verotukseen 3 000€ tienaaville 1% lisää, 5 000€ tienaaville 2% lisää
Alkoholi- ja tupakkaveroon 2% lisää
Yksikanavainen sote-rahoitus
Haittavero hajusteille
Tupakkaveroon roima korotus
Jokaista ALV-kantaa korotetaan, 10, 15 ja 25 prosenttiin.
Makeisveroa ei lakkauteta, vaan korotetaan ja laajennetaan
Välillisten verojen jatkuva nosto lopetettava
Veropohjan oltava kiinteä ja yhdenmukainen
Verotus sekä palkka- että pääomatuloista samalle viivalle
Osingot ja muut pääomatulot verotettava rankemmin tai pidättäydyttävä etuuksista -> tuloerojen kaventaminen
Pääomatulo- ja palkkaverotus pitäisi yhdistää, järjestelmän tuloutustaso pitäisi olla suurin piirtein sama kuin nykyjärjestelmässä hiukan eri progressiolla
Kaikkea tuloa pitäisi verottaa samalla prosentilla
Pääomatuloista kuntavero
Tuloveron nosto
Lisätään ostovoimaa palauttamalla verotuksen painopiste AVL:sta takaisin tuloverotukseen
Tulojen muunto pääomatuloksi rangaistavaksi
Kaikki verovapaat sijoitusmuodot kiellettävä
Kansanedustajien työsuhde-etuihin on puututtava
Sakkoja korotetaan edelleen
Tuulivoiman tukeminen syöttötariffien mukaan lopetettava ja rahalle tuottavaa sijoitusta
Ylisuurten tilojen saaminen tuotantokorvausten osittainen leikkaus
Maatalouden tukisäätiölle ei 90 euron tukea
Oma valuutta takaisin käyttöön
Ihminen muutoksessa
Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävänä on tukea ihmisiä eri tilanteissa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden uudistaminen on kuitenkin välttämätöntä, koska aika ja tilanteet ovat muuttuneet. Heikommassa asemassa olevat ihmiset eivät ole valinneet tilannettaan ja yhteiskunnan tulisikin luoda ratkaisuja, jotka auttavat heidät takaisin valintojen mahdollisuuksiin. Liiallinen byrokratia syö voimavaroja eikä auta eteenpäin ihmistä eikä yhteiskuntaa. Rakenteiden uudistaminen tulisi kehittää niin, että niillä luodaan hyvinvointia.
Käytetään sosiaaliturvaa työllistämistukien rahoittamiseen
Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen, tukiviidakon selkiyttäminen, tarveharkinnan säilyttäen
Palkan ja sosiaaliturvan parempi yhteensovittaminen
Kolmannen sektorin huomioiminen kuntien ja kaupunkien jakamissa avustuksissa
Työajan lyhentäminen ja palkan alentaminen samassa suhteessa, mikäli työnantaja sitoutuu ottamaan työajan vähennyksiä vastaavan määrän uutta työvoimaa.
Työperäistä maahanmuuttoa on tuettava
Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden uudistaminen
Päättäjille tulosvastuu
Älytön byrokratia ja huono palvelu pois terveyspalveluista
Hallitusneuvottelut läpinäkyviksi
Luotettava oikeusjärjestelmä ja avoin yhteiskunta
Uusi teknologia ja innovaatiot
Uudet teknologiat ja innovaatiot hakevat muuntuvuutta, ketteryyttä ja tuoreutta. Aloitteleva yritys voi uudenlaisen toimintaympäristön avulla suunata tuotteensa suoraan kansainvälisille markkinoille. Samalla maarajat ylittävä bisnes haastaa perinteiset yritykset ja toimintatavat. Isojen kalojen sekaan sukeltaminen vaatii paitsi uudenlaista ajattelua, myös turvattuja toimintaympäristöjä.
Kansallisen varaus- ja tietojärjestelmän luominen matkailua tukemaan, vrt. Ruotsi
Huomioidaan kv-matkailijan näkökulma tuotteistamisessa
Ahtisaaren kaltaisien ihmisten arvovalta avuksi vienninedistämisessä
Ulkomaankauppaministerin pitää aktiivisesti kiertää maailmaa tekemässä kauppaa
Lisää yhteistyötä tulevat merkittävien valtioiden (Brasilia, Indonesia, Intia, Kiina, Pohjois-Amerikan valtiot) kanssa
Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen, globaalit rajapinnat
Teollisuuden tuotannon automatisoinnilla, osaamisen tason nostolla ja tuottavuuden kehittämisellä kilpailijamaiden tasolle
¼ omasta polttoaineista turpeesta, rypsistä, rapsista ja hakkeesta, viedään raakaöljystä tehtyä laadukasta dieseliä
Ostetaan suomalaisia tuotteita
Posti ja VR takaisin valtion liikelaitoksiksi
Jakamistalous
Innovaatioon sitoutuneille yrityksille palkkio
Innovaatiopotentiaali
Ympäristö
Ympäristön merkitys tulee yhä enemmän kasvamaan tulevaisuudessa. Ympäristön laiminlyöminen jättää jälkensä pitkälle tuleville sukupolville. Tulevaisuuden talouskasvua tulee kehittää, mutta ei ympäristön kustannuksella. Tulee luoda ja kehittää ratkaisuja, jotka ovat ympäristön kannalta kestäviä toimia. Yritysten ympäristövastuun merkitys on myös nostettu esiin, jotta saataisiin koko tuotantoketjujen prosessi nykyistä paremmin esille ja tätä kautta myös kehitettyä sitä yhä enemmän.
Kasvua ympäristötekniikalla, jopa ympäristön suojelulla
Ilmastopolitiikka ykkösprioriteetiksi, kestävä talous- ja sosiaalipolitiikka
Kaupunkirakenne tiiviimmäksi
Kehitetään talvimatkailun rinnalle uusia ilmastosta riippumattomia matkailutuotteita
Tuotteistamisen parantaminen
Pitäisikö luoda vaatimus, että tuottajalla on velvollisuus ottaa materiaalit takaisin? Tuottajan vastuu
Valmistajille vastuu tuotteista ja pakkauksista nykyistä laajemmin
Valmistajille vastuu pakkauksista –> keräily ja kuljetus!
Onko sellaista, että asioita tutkittaisiin toimialoittain koko prosessi (tuotteen valmistus): tietopankki, johon näitä kerätään.
Vahti-tietokanta
Myönnettäviä tukia on valvottava, että kohdistuvat oikein (esim. ympäristötuet)
Kansainväliset standardit teknisiin laitteisiin (jotta vempaimia kannattaa korjata)
Panostetaan uusiutuvaan energiaan (lähinnä puu, ei turve): puudiesel
Tulosten parantaminen jalostusastetta ja tuotantotekniikkaa parantamalla
Biopohjaisten pakkausten kehittäminen
Neitseellisten raaka-aineiden käyttö on liian halpaa, koska esim. ympäristön saastuttamisesta kustannuksia ei jouduta maksamaan. –> verotus
Pitää ”pakottaa” kokeilemaan kiertotalouden mahdollisuuksia (esim. julkiset hankinnat).
Raha ohjaa. Verotus on hyvä keino tähän.
”Luottamus edellyttää mielipidevapautta, ei yhden totuuden pakkoa.”
Kättä päälle -palaute
SEURAAVA ASKEL
Tämä raportti on pyrkinyt keräämään mahdollisimman tarkkaan yhteen ne äänet ja puheenvuorot, joita Kättä päälle -projektin aikana on käytetty. Nyt tämä yhdessä työstetty ideapankki on kaikkien käytettävissä jatkotyötä ja jatkotyöstämistä varten. Ideana on, että jokainen voi poimia raportista ideoita ja ehdotuksia, jatkaa niiden jalostamista ja konkretisointia sekä viedä niitä eteenpäin omien vaikuttamis- ja toimintakanaviensa kautta.
Esimerkiksi SDP tulee hyödyntämään raporttia omassa työssään käymällä ideat läpi ja viemällä sieltä löytyviä, linjauksiimme istuvia ideoita eteenpäin esimerkiksi eduskuntatyön kautta eduskunnassa. Lisäksi otamme ideat huomioon omassa ohjelmavalmistelussamme. Sitoudumme myös raportoimaan siitä, miten ajamamme asiakohdat ovat edenneet. Samalla tavalla toivomme, että myös muut työhön osallistuneet tahot jatkavat yhteydenpitoa yhteisten asioidemme tiimoilta.
On ollut hienoa ja rohkaisevaa nähdä millainen halu vaikuttaa ja osallistua tähän porukkaan on kiteytynyt. Yhtä rohkaisevaa on ollut nähdä se yhteistyön ja kohtaamisen taito ja halu, joka tähän prosessiin osallistuneista tahoista on välittynyt. Uskomme, että se jatkaa hedelmän kantamista vielä pitkälle tulevaan.
Tämän projektin tärkein anti ei ole ainoastaan sen päätteeksi tuotetussa paperissa. Sen ehkä arvokkain asia on ollut yhdessä tekeminen ja uusien ystävien löytäminen. Paljon projektin hengestä on kiteytynyt myös niihin kohtaamisiin ja keskusteluihin, joita tilaisuuksien pöytäkunnissa on tapahtunut. Nämä kohtaamiset ovat olleet niin arvokkaita ja ajattelua avartavia, että toivomme niiden jatkuvan myös varsinaisen projektin päätyttyä. Alat, näkökulmat ja eturyhmät ylittävä yhteistyö ja vuoropuhelu ovat sellaista vahvuutta, jota Suomi tänä päivänä kipeästi tarvitsee.
”Periksi ei pidä antaa. Me olemme selvinneet monesta. Me olemme rakentaneet maatamme uusiksi monet kerrat. Nyt on tullut taas aika jälleenrakentaa, ennen kaikkea ajatuksiamme: miten me teemme tästä maasta sellaisen, joka pitää huolen asukkaistaan ja tuntee globaalin vastuunsa. Maan, joka ei pelkää erilaisuutta eikä huomisen tuomia haasteita. Miten kannustamme itseämme ja kanssaihmisiämme yrittämään ja näkemään huomisen mahdollisuudet? Se on tärkeää.”
Presidentti Tarja Halonen