2020-luvun alku mullisti maailmaa ja Suomea monin tavoin. Pandemia ravisteli meitä kaikkia ja pakotti meidät toimimaan nopeasti täysin uudessa tilanteessa.
Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan toi sodan takaisin Eurooppaan ja muutti turvallisuusympäristöämme radikaalisti.
Molemmat kriisit horjuttavat turvallisuuden kokemusta ja testaavat yhteiskunnan henkistä ja fyysistä kriisinkestokykyä.
Tulevina vuosina näemme myös näiden kriisien todelliset taloudelliset seuraukset. Vuonna 2023 inflaatio ja korot nousevat ja tavallisten ihmisten ostovoima heikkenee. Tulevien vuosien talouspoliittiset valinnat voivat syventää tai loiventaa uhkaavaa talouskriisiä. Voimme yhteiskuntina toistaa viime vuosikymmenen leikkauspolitiikan virheet ja maksattaa kriisit työntekijöillä, lapsilla ja nuorilla, tai voimme rakentaa kestävää, työhön ja oikeudenmukaiseen siirtymään nojaavaa kasvua.
Viime vuosien tapahtumat korostavat kansainvälisen yhteistyön, edistyksellisten, eurooppalaisten arvojen, demokratian, vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden merkitystä. Kriisejä seuraava eriarvoisuuden lisääntyminen luo kasvualustan epätoivolle, pelolle ja ääriliikkeille. Ne puolestaan murentavat demokratiaa ja ihmisten luottamusta yhteiskuntaan.
Tulevat vuodet määrittävät vahvasti sitä, millainen Suomi on 2030-luvun loppuessa. Onnistummeko vastaamaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhkiin, pitämään Suomen hiilineutraaliuden polulla ja viemään myös koko maailmaa ympäristöllisesti kestävämpään suuntaan? Pystymmekö torjumaan konservatiivioikeiston pyrkimykset hajottaa pohjoismaista sopimisen mallia, jonka pohjalle yhteiskunnallinen luottamus on rakentunut vuosikymmeniä? Saammeko eriarvoistumiskehityksen käännettyä niin, että joka puolella Suomea on työtä, mahdollisuuksia elää ja yrittää ja usko siihen, että elämä ja yhteiskunta kantavat?
Suomi on 2030-luvulla joka tapauksessa toisenlainen kuin tänään. Meillä on velvollisuus ja vastuu vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. Tänään tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa siihen, millaiseksi huominen rakentuu.
Yhteiskuntien kehitys on jatkuvaa muutosta, ja muutoksen vauhti näyttää kiihtyvän. Tähän on monta syytä. Jotta poliittinen liike voi rakentaa tulevaisuutta, pitää sen pystyä hahmottamaan keskeisimmät muutoshaasteet, jotka yhteiskuntaa ja ihmisten elämää muokkaavat Suomessa ja maailmalla.
SDP on tunnistanut kuusi suurta muutoshaastetta, joihin on löydettävä ratkaisuja:
1. Työn murros ja teknologinen kehitys
2. Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle ja siirtymä kestävään yhteiskuntaan
3. Demokratian tulevaisuus ja yhteiskunnan vakaus
4. Globaalin keskinäisriippuvuuden tulevaisuus
5. Talousjärjestelmän ja yhteiskunnan eriarvoistuminen
6. Yhteiskunnan rakennemuutos ja kaupungistuminen
Nämä muutokset muokkaavat perusteellisesti ihmisten elämää ja yhteiskunnan toimintaa. Sosialidemokraattisen puolueen tavoitteena on tuoda ihmisille turvaa muutoksen keskellä ja tehdä muutoksesta mahdollisuus yhteiskunnan kehittämiseen sekä ihmisten paremman elämän rakentamiseen.
Tässä SDP:n poliittisessa ohjelmassa etsitään kestäviä ratkaisuja näihin muutoshaasteisiin. Etsimme sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakennuspalikoita.
Ohjelman valmistelun taustalla ovat olleet YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda 2030 koskettaa kaikkia maailman maita ja ihmisiä. Se tuo näkyväksi sen, ettei kaikkia muutoshaasteita voida ratkaista kansallisvaltioiden sisällä, vaan se vaatii kansainvälistä yhteistyötä.
Hyvinvointivaltion ylläpitäminen ja kehittäminen ei ole itsestäänselvyys. Vaikka pohjoismainen yhteiskuntamalli on lähimpänä kestävän kehityksen mukaista yhteiskuntaa, on Suomella vielä paljon tehtävää tasapainoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Kehitystä ei voi pitää itsestäänselvyytenä ja siinä voidaan mennä myös taaksepäin.
Viime vuosien myllerrys on näyttänyt, että pohjoismainen hyvinvointivaltio kantaa ja auttaa sekä yksilöitä että yrityksiä ja yhteisöä kestämään kriisejä. Samalla on paljastanut myös heikkouksia varautumisessa, huoltovarmuudessa ja kriisinkestävyydessä. Näitä heikkouksia on korjattava.
Kuljemme kohti 2030-lukua uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, puolustusliiton jäsenenä ja on aika määritellä se, millainen kansainvälisen yhteisön jäsen Suomi on muuttuneessa tilanteessa.
Sosialidemokraattinen puolue esittää tässä ohjelmassa visionsa Suomesta seuraavan vuosikymmenen lopulla sekä sen, millaisten poliittisten tavoitteiden kautta visioon on mahdollista päästä.Politiikkaa tehdään siksi, että huomenna olisi paremmin kuin tänään.