Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään, että ulkomailla toimivien suomalaisten yksityiskoulujen toimintaedellytykset pitää muuttaa vastaamaan muiden pohjoismaiden käytäntöjä.
Opetus Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa on alusta alkaen tarkoitettu tilapäisesti ulkomailla asuville oppivelvollisille Suomen kansalaisille ja näin myös sen opetuksen järjestämisluvassa todetaan. Vuonna 2014 tilapäisyyden arvioinnissa otettiin käyttöön kotikuntalaki. Tuosta eteenpäin oppilailta edellytettiin Suomessa olevaa kotikuntaa. Kotikuntalaki oli käytännössä ainoa luotettava tapa arvioida lapsen ulkomailla asumisen tilapäisyyttä/pysyvyyttä.
Oppivelvollisuuslain mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Lapsi katsotaan oppivelvollisuuslakia sovellettaessa Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Lähtökohtaisesti suomalaiset peruspalvelut on tarkoitettu Suomessa asuville ihmisille ja aloitteen mukainen rahoituksen laajentaminen tältä osin olisi kallis toimenpide Suomen kansantaloudelle.
Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n jäsen Niina Ristolainen
Aurinkorannikon suomalainen koulu on perustettu 1991. Opetuksen järjestäjänä toimii Aurinkorannikon suomalaisen koulun säätiö ja koulu on valtionapua saava yksityiskoulu. Perusopetuksessa oppilaita on 260 ja lukiokoulutuksessa 80. Henkilökuntaa on 53. Liikevaihto on noin 2,2 miljoonaa euroa. Koulun toiminnallinen ja taloudellinen tilanne on vakaalla pohjalla ja koulun omistamat koulurakennukset ja tontti ovat velattomia. Tällä hetkellä opetuksen järjestämistä vaikeuttaa merkittävästi Opetus- ja kulttuuriministeriön laintulkinta oleskelun tilapäisyyteen ja kotikuntalakiin liittyen, sillä ministeriö edellyttää oppilaalle ja opiskelijalle kotikuntaa Suomessa. Suomen linja poikkeaa merkittävästi muista pohjoismaista, joissa oppilaaksi ottoon riittää kyseisen maan kansalaisuus, passi. Kotikuntaa ei kysytä. Muilla pohjoismailla ei ole myöskään rajauksia oppilaiden ja opiskelijoiden opiskeluaikaan. Tällä hetkellä vallitseva Opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemä laintulkinta on myös vastoin Espanjan opetuslainsäädäntöä, jonka mukaan oppilaan ja opiskelijan opintoaikaa ei saa rajata.
Työn liikkuvuuden ja etätöiden lisääntymisen vuoksi yhä useampi suomalainen perhe asuu ainakin osan vuotta Aurinkorannikolla. Paikallisissa yrityksissä työskentelee satoja suomalaisia. Koulun tilojen pienuuden takia lapsista jää vuosittain noin 100–200 ilman suomalaista opiskelupaikkaa Fuengirolassa. Suunnitelmat uuden suuremman koulun rakentamiseen ovat olemassa, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriön nykyisen laintulkinnan ja sen mahdollisen tiukentumisen takia hankkeen käynnistäminen on mahdotonta. Erityisen tärkeä tämä asia on Aurinkorannikon suomalaisyhteisön tulevaisuuden kannalta.
On Suomen kansantalouden etu, että suomalainen lainsäädäntö tukee parhaalla mahdollisella tavalla lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua opetusvelvollisuuden mukaiseen opetukseen myös ulkomailla. Se edistää lasten ja nuorten kansainväistymistä ja kielitaidon kehittymistä. Vientiteollisuuden menestyksestä riippuvainen Suomi tarvitsee kansainvälisiä, kielitaitoisia ja verkostoituneita nuoria työelämään. Myös mahdollisuudet koulutusvientiin ovat erinomaiset, mutta ne edellyttävät toimintaedellytysten kehittämistä.
Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n jäsen Niina Ristolainen esittää, että
Suomen Sosialidemokraattinen puolue ottaa seuraavaa hallitusohjelmaa neuvoteltaessa tavoitteeksi ulkomailla toimivien suomalaisten yksityiskoulujen toimintaedellytysten saattamisen vastaamaan muiden pohjoismaiden käytäntöjä. Niiden mukaan Suomen kansalaisilla olisi oikeus hakea opiskelemaan valtionapua saaviin ulkosuomalaiskouluihin ja opiskella niissä ilman aika- tai muita rajoituksia. Myös ulkosuomalaisparlamentti on laatinut asiasta puoltavan lausunnon kokouksessaan 2020.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 118
Aloite on uudelleenarvioitava valiokunnassa. Matka- ja etätyöt ovat muuttaneet työnteon kulttuuria merkittävästi ja jokaisella lapsella ja nuorelal tulee olla yhtäläinen oikeus suomalaiseen opetukseen. Aurinkorannan koulun toimintaedellytykset ovat vakaalla pohjalla ja oppilasaines työllistyy monesti Suomessa. Saadaan kielitaitoista ja osaavaa työvoimaa takaisin kotisuomeen.