Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ikäihmisen subjektiivisesta oikeudesta tarpeenmukaiseen hoivaan.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ikäihmisen subjektiivisesta oikeudesta tarpeenmukaiseen hoivaan.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ikäihmisen subjektiivisesta oikeudesta tarpeenmukaiseen hoivaan.
Puoluekokous on ottanut kantaa ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan oikeuteen viimeksi vuonna 2020. Tuolloin linjattiin, että pääsyn tarpeenmukaiseen hoitoon ja hoivaan tulee toteutua mahdollisimman nopeasti silloin, kun lääketieteelliset tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet sitä edellyttävät vanhuspalvelulakia noudattaen.
Tällä hetkellä kiireellisen ympärivuorokautisen asumispalvelun on järjestyttävä viipymättä ja kiireettömän kolmen kuukauden kuluessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa 2022 julkistamien tietojen mukaan kolme neljästä kunnasta pystyi syyskuussa vastaamaan iäkkäiden kiireettömään ympärivuorokautisen asumis- ja laitospalvelujen tarpeeseen kolmen kuukauden lakisääteisessä määräajassa ja 16 prosenttia kunnista kykeni järjestämään palvelun alle kuukaudessa kaikille tarvitsijoille. Puolet vastanneista arvioi, että kaikki kiireellisesti ympärivuorokautista asumis- tai laitospalvelua tarvitsevat asiakkaat saivat palvelun samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Reilu viidesosa raportoi, että heillä oli kiireellisen avun tarpeen asiakkaita, jotka joutuivat odottamaan palvelua yli viikon.
Osana Marinin hallituskaudella toteutettua iäkkäiden palveluja koskevaa lainsäädäntöuudistusta päätettiin ottaa käyttöön RAI-arviointimittaristo, jota on käytettävä kaikkien asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa 1.4.2023 alkaen. Mittariston kansallinen käyttöönotto tulee yhdenmukaistamaan palveluihin pääsyn kriteerejä ja lisäämään asiakkaiden yhdenvertaisuutta.
Kuluneella hallituskaudella toteutettiin SDP:n johdolla vanhuspalveluiden uudistukset kahdessa vaiheessa, ensin ympärivuorokautisessa hoidossa, sitten muissa, mm. kotiin vietävissä palveluissa. Vanhuspalveluiden kehittämisen yhtenä painopisteenä oli hallitusohjelman mukaisesti kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin sijoittuvan asumisen ja palvelujen mahdollistaminen ja palveluvalikoiman monipuolistaminen. Lain mukainen yhteisöllinen asuminen antaa mahdollisuuden sekä yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien että sosiaalisen vuorovaikutuksen palvelujen tarjoamisen niille asiakkaille, jotka eivät enää voi turvallisesti asua aiemmassa kodissaan, mutta eivät vielä tarvitse ympärivuorokautisesti läsnä olevaa henkilökuntaa. Tavoitteena on synnyttää nykyistä laajemmin asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin vastaavia palveluja, jolloin ympärivuorokautiseen hoitoon ohjautuisivat vain ne asiakkaat, joiden palvelutarve sitä edellyttää. THL:n syksyllä 2022 toteuttama vanhustenpalvelujen tila -kysely osoittaa, että erityisesti yhteisöllisen asumisen paikkoja on liian vähän tarpeisiin nähden. Ylipäätään varautuminen ikääntyneiden asumiseen kokonaisuutena on edelleen vähäistä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus mahdollistaa palvelu- ja hoitoketjujen johtamisen kokonaisuutena sekä asiakastiedon sujuvan siirtymisen eri toimijoiden välillä. Hyvinvointialueille on luotava asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallit, joiden avulla voidaan parantaa palvelujen saatavuutta sekä varmistaa, että jokainen iäkäs henkilö saa tarpeitaan vastaavat palvelut oikea-aikaisesti.
On tärkeä satsata ikääntyneiden hyvän arjen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, ennaltaehkäisyyn ja sairauksien hyvään hoitoon. Keskeistä on oikea-aikaisen neuvonnan, ohjauksen ja palveluiden saatavuus. Hyvinvointialueilla on panostettava asumisen tarpeiden ennakointiin ja asumispalvelujen kehittämiseen yhteistyössä kuntien kanssa sekä ennakoitava ja seurattava palveluiden riittävyyttä ikäihmisten toimivan ja ihmisarvoisen elämän näkökulmasta.
Seinäjoen työväenyhdistys ry
Subjektiivinen (lakiin perustuva oikeus) ikäihmiselle saada ympärivuorokautista hoivaa kuukauden sisällä, kun tarve todetaan.
Sivistyneessä yhteiskunnassa arvostetaan kaikenikäisiä ihmisiä ja ymmärretään, että jokaisella on oma tärkeä paikkansa. Hyvässä yhteiskunnassa ihminen on tärkein – olipa hän minkä ikäinen tahansa. Markkinat eivät huolehdi ihmisten hyvinvoinnin jakautumisesta oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, joten yhteiskunnan on varmistettava, että ketään ei jätetä ilman hoivaa ja huolenpitoa.
Perustuslaki (19§) turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Näin ei valitettavasti ole, sillä sadat ikäihmiset, joiden toimintakunto on heikentynyt niin heikoksi, etteivät he pärjää yksin kotona, eivätkä saa ympärivuorokautista hoivaa, koska aikaisemmin kunnat ja nyt hyvinvointialueet säästävät kuluissa. Nämä ihmiset ovat sairauksiensa kanssa todellisuudessa heitteillä kotonaan lukkojen takana.
Lapsilla, kouluikäisillä, työelämässä olevilla on lailla taattu subjektiivisia oikeuksia mm. varhaiskasvatukseen, koulutukseen, työterveydenhuoltoon jne., mutta ikäihmisiltä ne puuttuvat. Nyt on aika korjata tämä räikeä epäkohta, kuten SDP puheenjohtaja Sanna Marin eduskuntavaalimainoksessa lupasikin.
Seinäjoen työväenyhdistys ry esittää, että
ikäihmisellä on subjektiivinen (lakiin perustuva oikeus) ympärivuorokautiseen hoivaan, kun hän täyttää lääketieteellisen arvion mukaan asetetut kriteerit. Hyvinvointialueella on kuukausi aikaa järjestää hänen tilanteensa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 92