Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että kansainvälistä suojelua saavat alaikäiset perheen kokoajat on vapautettava toimeentulovaatimuksesta kokonaan.

Beslutsförslag

Partikongressen omfattar motionens krav på att försörjningskraven för familjeåterförening bör sänkas för personer som beviljats uppehållstillstånd med stöd av internationellt skydd och konstaterar att minderåriga referenspersoner som får internationellt skydd bör vara helt undantagna från försörjningskravet. Försörjningskravet bör alltid omfattas av bedömning från fall till fall och det ska vara möjligt att avvika från kravet på humanitära grunder.

 

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn vaatimukseen toimeentulovaatimusten kohtuullistamisesta kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämisen osalta ja toteaa, että lisäksi kansainvälistä suojelua saavat alaikäiset perheenkokoajat on vapautettava toimeentulovaatimuksesta kokonaan. Toimeentuloedellytykseen on aina myös sovellettava tapauskohtaista harkintaa ja siitä on voitava poiketa inhimillisillä perusteilla.

– Muutosesitys 1

Helsinki pk-ryhmä · Helsinki 1

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että kansainvälistä suojelua saavat alaikäiset perheen kokoajat on vapautettava toimeentulovaatimuksesta kokonaan.

Kannattajat
  • Hanna Huumonen

Partistyrelsens utlåtande

I motionen framställs en betydande sänkning av försörjningskraven för familjeåterförening. Enligt SDP:s valprogram bör bestämmelserna om familjeåterförening för personer som beviljats uppehållstillstånd med stöd av internationellt skydd bli rimligare och minderåriga referenspersoner som beviljats internationellt skydd bör vara helt undantagna från försörjningskravet. Dessutom konstaterades det i valprogrammet att försörjningskravet alltid bör omfattas av bedömning från fall till fall och att det ska vara möjligt att avvika från kravet på humanitära grunder. Praktiska problem förenade med att anhängiggöra en ansökan om familjeåterförening måste lösas utifrån en gemensam nordisk och europeisk politik så att familjeåterförening är möjligt i praktiken.

I regeringsprogrammet finns en inskrivning om att ”problem förenade med familjeåterförening ska utredas samt rimliga inkomstgränser tillämpas på minderåriga referenspersoner som beviljats internationellt skydd med hänsyn till skydd av familjelivet, barnets bästa samt den nivån och praxisen kring försörjningskrav som tillämpas i andra nordiska länder. Att tillämpa försörjningskrav på minderåriga referenspersoner som beviljats uppehållstillstånd med stöd av internationellt skydd ska slopas”.

Då familjemedlemmen ansöker om uppehållstillstånd, bör referenspersonen i Finland i huvudsak kunna visa sådana inkomster som räcker för att man kan försörja familjen så att de övriga som ansöker om uppehållstillstånd inte ska kunna behöva använda sig av det sociala trygghetssystemet. Familjemedlemmarna till en person som fått asyl eller är kvotflykting undantas från inkomstkravet ifall ansökan om familjeåterförening lämnas inom tre månader från det att asyl beviljats eller kvotflyktingen anlänt till Finland.

Vad gäller inkomstkravet kan det finnas variation och flexibilitet från fall till fall, men generellt är kravet cirka 1 000 euro i månaden för referenspersonen, 700 euro för en myndig familjemedlem samt 500 euro för första barnet och 400 euro för andra barnet. Fastställandet av inkomstgränserna räknas utifrån nettoinkomsterna. Också bostadsbidrag och barnbidrag som familjen är eller skulle vara berättigad till beaktas. På grund av att bostadsbidrag och barnbidrag inte beaktas, är de siffror som nämns i offentligheten om bruttolönen som uppfyller försörjningskraven ofta högre än den bruttolön som egentligen behövs.

Tanken med inkomstgränserna är att en invandrare som kommit till Finland inte ska behöva ta hjälp av socialskyddet. Därför är det viktigt att särskilja arbetskraftsinvandring från invandring på grund av behov av internationellt skydd. Avsikten med arbetskraftsinvandring är att bidra till Finlands national- och offentlig ekonomi, och detta syfte uppnås inte om invandraren inte klarar av att försörja sig själv eller sin familj utan blir tvungen att ty till socialskyddet.

 

Aloitteessa esitetään perheenyhdistämisen tulotasovaatimuksen merkittävää laskemista. SDP:n eduskuntavaaliohjelmassa katsottiin, että kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämistä koskevia määräyksiä on kohtuullistettava ja kansainvälistä suojelua saavat alaikäiset perheenkokoajat vapautettava toimeentulovaatimuksesta kokonaan. Lisäksi vaaliohjelmassa todettiin, että toimeentuloedellytykseen on aina myös sovellettava tapauskohtaista harkintaa ja siitä on voitava poiketa inhimillisillä perusteilla. Perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen vireille laittamisen käytännön ongelmia on ratkottava yhteisen Pohjoismaisen ja eurooppalaisen linjan pohjalta niin, että perheenyhdistäminen on käytännössä mahdollista.

Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen huomioon perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan”.

Haettaessa perheenjäsenenä oleskelulupaa, on Suomessa oleskelevan perheenkokoajan pääsääntöisesti pystyttävä osoittamaan täältä sellaiset tulot, jotka riittävät perheen elämiseen niin, etteivät oleskelulupaa hakevat joutuisi turvautumaan sosiaalitukiin. Turvapaikan saaneen sekä kiintiöpakolaisen perheenjäsenet on vapautettu toimeentuloedellytyksestä, mikäli perheenyhdistämistä koskeva hakemus jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun turvapaikka on myönnetty tai kiintiöpakolainen saapunut Suomeen.

Toimeentulovaatimuksista voi olla tapauskohtaista vaihtelua ja joustoa, mutta yleisesti ne ovat n. 1000 euroa kuussa perheenkokoajan itsensä osalta, 700 euroa täysi-ikäisen perheenjäsenen osalta, sekä 500 euroa ensimmäisen lapsen ja 400 euroa toisen lapsen osalta. Tulorajojen täyttyminen lasketaan nettotuloista. Niihin huomioidaan mukaan myös asumistuet ja lapsilisät, joihin perhe on tai olisi oikeutettu. Asumistukien ja lapsilisien huomioimatta jättämisestä johtuen julkisessa keskustelussa esitetyt luvut toimeentuloedellytyksen täyttymiseen vaadittavasta bruttopalkasta ovat usein korkeampia kuin todellisuudessa edellytettävä bruttopalkka.

Tulorajoilla pyritään huolehtimaan siitä, että maahanmuuttaja ei Suomessa joudu turvautumaan tulonsiirtoihin. Siksi toimeentuloedellytyksestä puhuttaessa on tärkeää erottaa työperäinen maahanmuutto kansainvälisen suojelun tarpeeseen perustuvasta maahanmuutosta. Työperäisen maahanmuuton tarkoitus on hyödyttää Suomen kansantaloutta ja julkistaloutta, eikä tämä lähtökohtaisesti toteudu, jos maahanmuuttaja ei kykene itse tuloillaan elättämään itseään tai perhettään, vaan joudutaan turvautumaan yhteiskunnan tulonsiirtoihin.

 

191 Försörjningskraven för familjeåterförening bör sänkas

Vanda Svenska Socialdemokrater rf

 

En asylsökande i Finland som beviljats uppehållstillstånd, bör enligt nuvarande lagstiftning förtjäna 2600 e netto/månad för att kunna ansöka om familjeåterförening som gäller två vuxna och två barn.

Enligt rådande bestämmelser ska den som vill förenas med sin familj i vårt land kunna uppvisa en inkomst på 1000 e netto/månad för sig själv. Den andra vuxna höjer inkomstkravet med 700 e netto/månad. Det första barnet medför ett kostnadskrav på 500 e netto och det andra med 400 e netto/månad, således totalt en summa på 2600 e).

Enligt media efterlyser våra företag kunnig utländsk arbetskraft på ett flertal olika områden. För att en människa ska kunna vara en balanserad individ och kunna ge sitt bästa som arbetstagare bör han (eller hon) kunna få sina familjemedlemmar till sig i sitt nya hemland. Att ständigt längta efter sina närmaste och oroa sig för deras säkerhet i ett annat land, där familjen i de flesta fall utsatts för hot, tär på en människas psyke och bryter till slut ner honom/henne. Rekryteringen av utländsk arbetskraft bör underlättas i vårt land med att sänka på nivån för inkomster gällande kravet på familjeåterförening. De höga inkomster som idag krävs i vårt land är omoraliskt höga. Vårt samhälle präglas allt mer av arbetskraft som har snuttjobb och lyfter oregelbunden snuttlön. Det är således totalt ologiskt att av en asylsökande kräva en regelbunden bruttolön på ca 3400 e/ mån. Hur stor del av den finska arbetskraften kommer upp till en dylik regelbunden lönenivå?

Vanda Svenska Socialdemokrater föreslår att

inkomstnivån för familjeåterförening sänks betydligt. Ett skäligt inkomstkrav kunde vara 2000 e netto totalt/månad för den sökande då det gäller en fyra personers familj, vilket kunde innebära 1000 e för personen själv, 500 e för makan/maken, 250 e för varje barn.)

Vanda Svenska Socialdemokrater önskar att SDP:s partikongress omfattar motionen och gör sitt yttersta för att föra frågan vidare till regering och riksdag.

 

Perheenyhdistämisen elatusvaatimuksia tulee laskea

Turvapaikanhakijan, jolle on myönnetty oleskelulupa, tulee nykylainsäädännön mukaan ansaita 2 600 euroa (netto) kuukaudessa voidakseen hakea perheenyhdistämistä, joka koskee kahta aikuista ja kahta lasta.

Nykysäännösten mukaan jokaisen, joka haluaa päästä perheenyhdistämisen kautta Suomeen, tulee ansaita 1 000 euroa (netto) kuukaudessa. Toinen aikuinen nostaa tuloja koskevaa vaatimusta 700 eurolla kuukaudessa. Ensimmäisen lapsen osalta kustannusvaatimus on 500 euroa (netto) ja toisen 400 euroa (netto) kuukaudessa, eli yhteensä summa on 2 600 euroa.

Median mukaan yritykset etsivät osaavaa ulkomaista työvoimaa useilla eri aloilla. Jotta ihminen voisi olla tasapainoinen yksilö ja antaa työntekijänä parhaan mahdollisen panoksen, hänen tulisi saada tuoda myös muu perhe uuteen kotimaahansa. Se, että joutuu jatkuvasti kaipaamaan rakkaitaan ja huolehtimaan heidän turvallisuudestaan toisessa maassa, missä perhe on yleensä ollut uhattuna, rasittaa ihmisen psyykeä ja lopulta murskaa hänet. Ulkomaisen työvoiman rekrytointi tulee tehdä helpommaksi maassamme perheenyhdistämisen tulotasoja laskemalla. Nykyiset tulorajat ovat moraalittoman korkeat. Yhteiskuntaamme leimaa yhä enenevässä määrin työntekijöiden tekemä silpputyö, josta nostettava palkka on epäsäännöllistä ja vaihtelevaa. Siksi on täysin epäloogista vaatia turvapaikanhakijalta säännöllistä, noin 3 400 euron bruttopalkkaa kuukaudessa. Kuinka suuri osa kotimaisesta työvoimasta yltää vastaavaan säännölliseen palkkatasoon?

Vanda Svenska Socialdemokrater esittää, että

perheenyhdistämisen tulotasoa alennetaan huomattavasti. Kohtuullinen tulovaatimus voisi olla 2 000 (netto) kuukaudessa nelihenkisen perheen osalta, mikä tarkoittaisi esimerkiksi 1 000 euroa henkilön omalta osalta, 500 euroa puolison osalta ja 250 euroa kummankin lapsen osalta.

Vanda Svenska Socialdemokrater toivoo, että SDP:n puoluekokous hyväksyy aloitteen ja tekee kaikkensa edistääkseen kysymystä hallituksessa ja eduskunnassa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 361

  • Toimeentulovaatimus on poistettu alaikäisiltä perheenkokoajilta ulkomaalaislain muutoksella 1167/2022 VP, jonka sisäministeriö antoi ja eduskunta hyväksyi syksyllä 2022.  Puoluekokousaloite on tullut tavoitteeltaan täytetyksi vaalikaudella.


Kommentoi

Tietosuoja