63

Puoluehallitus yhtyy näkemykseen siitä, että lapsiperheiden asemaa olisi parannettava.

Lapsiperheiden aseman parantamisessa lähtökohtana ei voi kuitenkaan olla Suomen talouden pelastaminen lapsiperheiden verotusta kiristämällä.  Lapsilisien verottamisen vaikutukset eivät olisi muutenkaan yksiselitteisesti pienituloisia lapsiperheitä suosiva.  Kun lapsilisien leikkaamista viimeksi vuonna 2014 puitiin, laskivat Kelan tutkijat eri vaihtoehtojen tulonjakovaikutuksia. Simuloinnissa lapsilisän verotuksella todettiin olevan melko merkittäviä köyhyyttä lisääviä vaikutuksia niille, joiden tulot koostuvat etuuksista, koska niiden kovempi verotus kertautuisi lapsilisän verotuksessa.

Jos lapsilisät asetettaisiin ansiotuloveron piiriin, saisivat tulonsa ensisijaisesti pääomatulona saavat lapsilisänsä verottomana. Eli hyöty ohjautuisi muille kuin palkansaajille. Ongelmia kohdentamisessa tulisi myös tilanteessa, jossa toinen vanhempi on tuloitta kotona, vaikka perheen kokonaistulot ovat korkeat. Tuloton puoliso ei maksaisi veroja lapsilisästä käytännössä lainkaan, vaikka perheellä olisi kuinka merkittävät kokonaistulot tahansa. Samoin monilapsisen perheen vanhemman töihin menolle syntyisi melkoinen kannustinloukku lapsilisän päälle tulevan tulon korkeamman marginaaliveron johdosta.

Vastoin oletusta verotus ilman muita toimia myös lisäisi lapsiköyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tämä johtuu mm. siitä, että lapsilisän verotuksessa kertautuu työtulon ja etuuksien erilainen verotus etenkin pienillä tulotasoilla. Vuoden 2014 verotasoilla laskettuna pienipalkkainen henkilö saisi noin 8 000 euron tulorajaan asti lapsilisän täysin verottomana, mutta työttömyysturvan saaja maksaisi lapsilisästä noin 25 prosentin marginaaliveroa myös pienillä tulotasoilla. Kuvio selventää asiaa:

Lapsilisien verotusta voitaisiin perustella tilanteessa, jossa lapsilisiä korotetaan samalla niin paljon, ettei käteen jäävä tulo pieni- ja keskituloisilla alentuisi verotuksen jälkeen.  Tämä kuitenkin aiheuttaisi niin suuret menon lisäykset, ettei se ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdollista.

Puoluehallitus katsoo, että lapsilisä on lapsiperheille kohdennettu tulonsiirto lapsen kulutukseen, jota ei tulisi verottaa. Lapsilisä on lapsiperheiden ja muiden perheiden välinen tulontasauksen muoto ja sen verottaminen muodostaisi lapsilisästä lapsiperheiden keskinäisen tulontasauksen välineen. Verottaminen kiristäisi lapsiperheiden verotusta suhteessa lapsettomiin kotitalouksiin.

Puoluehallitus korostaa myös, että lapsilisä on yksi harvoja täysin universaaleja etuuksia ja siksi sen rooli hyvinvointivaltion legitimaatiossa on merkittävä.

Puoluehallitus katsookin, että oikea tulontasauksen muoto on normaalin tuloverojärjestelmämme valuvikojen korjaaminen ja parantaminen. Lapsilisä tulee kuitenkin säilyttää lapsiperheille kohdentuvana yhteiskunnan verottomana tulonsiirtona.