| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 19 | Haittavero lihalle |
Puoluekokous ei pidä tarkoituksenmukaisena erillisen lihaveron säätämistä. Kansanvalistusta eri hyödykkeiden ja raaka-aineiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista tulee lisätä.
Puoluekokous ei pidä tarkoituksenmukaisena erillisen lihaveron säätämistä. Kansanvalistusta eri hyödykkeiden ja raaka-aineiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista tulee lisätä.
Puoluekokous ei pidä tarkoituksenmukaisena erillisen lihaveron säätämistä.
Aloitteessa esitetään otettavaksi käyttöön haittaveroa lihalle sen suhteellisesti suurten CO2 –päästöjen vuoksi.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen ovat tärkeitä ja kriittisiä toimia sekä Suomessa että muualla maailmassa, jotta ihmisten ja luonnon elinolosuhteet maapallolla voisivat säilyä kohtuullisina. Keskeinen instrumentti päästöjen vähentämisessä on päästökauppa. Myös verotuksen keinoin voidaan ohjata vähäpäästöisyyteen, esim. auto- ja ajoneuvovero ovat näistä hyviä esimerkkejä.
Elintarvikkeisiin liitettävät veropoikkeukset tulee perustella siten, että ne ovat syrjimättömiä ja läpinäkyvästi perusteltavissa. Lihatuotteiden kuten muidenkin tuotteiden osalta hiilijalanjälki riippuu paitsi tuotteen sisällöstä, myös esim. kuljetuksista. Toisaalta pitkäkin kuljetusmatka voi olla perusteltu, jos ko. tuote tuotetaan paremmissa luonnonolosuhteissa pienimmillä CO2-päästöillä (esim. lämmityksestä aiheutuvien päästöjen vuoksi). Ruokaan liittyvät haitta- ja ympäristöverot ovat osoittautuneet vaikeiksi toteuttaa käytännössä. Esim. Tanska on hiljattain päättänyt luopua nk. rasvaverosta. Ruokaan liittyvien haittaverojen mahdollisuuksia on silti hyvä seurata.
Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Ravinnon osuus on kulutuksen ilmastovaikutuksista lähes samalla tasolla kuin liikenteen tai asumisen (ilmasto-opas.fi). Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Erityisesti lihantuotanto lisää ilmastonmuutosta.
Suomalaisten ruokailutottumukset ovat kehittyneet viime aikoina ympäristön ja eläinten kannalta epäedulliseen suuntaan: lihankulutus on noussut 1970-luvun alusta noin 30 kiloa henkeä kohden vuodessa. Vuonna 2007 suomalainen sekaravinnon syöjä söi 79 kiloa lihaa, eli noin 200 g päivässä. Jotta ruuan ilmastovaikutus saadaan kestävälle tasolle, liha-annosten tulisi olla noin 0-90 grammaa päivässä, maksimissaan siis noin 33 kiloa vuodessa. (Finfood, Lihatiedotus, Ilmasto-opas).
Samaan aikaan meillä on kuitenkin varaa myös heittää ruokaa valtavasti roskiin. MTT:n tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikki vastaa noin 100 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä. Ruokaa heitetään roskiin yhden hengen talouksissa noin sadalla eurolla vuodella ja lapsiperheissä jopa lähes 300 eurolla vuodessa.
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa täytyy löytää kustannustehokkaimmat tavat vähentää ilmastopäästöjä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Foodchain -hankkeen mukaan ruoan osalta tehokkain tapa on kulutustapojen muuttaminen ja ruokajätteen vähentäminen (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Foodchain -hanke, Miten syödä ympäristöä säästäen 18.12.2007). Ohjauskeinot, jotka ohjaavat tähän suuntaan, ovat tarpeen. Yksi tällainen keino on haittavero, joka nostaa haitallisimpien tuotteiden hintaa. Sopivan suuruisella haittaverolla aikaan saatava lievä hinnankorotus auttaisi meitä myös ymmärtämään paremmin ruuan arvon ja siten vähentämään sen päätymistä jätteeksi. Tällaisella verolla saataisiin myös aluksi kerättyä kansantalouden kannalta tuiki tarpeellisia verotuloja.
Haittaveron tarkoituksena ei ole pakottaa kuluttajia kasvissyöntiin, vaan verottaa ilmaston kannalta haitallista toimintaa.
Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että
Suomessa otetaan käyttöön erillinen haittavero lihalle sen suhteellisesti suurien hiilipäästöjen vuoksi. Samalla lisätään tiedotusta eri raaka-aineiden ilmastovaikutuksista ja ohjataan kulutusta vähän kasvihuonekaasuja tuottaviin tuotteisiin.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 35