Aloite 71

Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kustannusvaikuttavinta, yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti parasta hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen yksi keskeinen tavoite on siirtää painopiste erityistason palveluista varhaisempaan palveluun, perustason vahvistamiseen ja raskaamman palvelutarpeen ennaltaehkäisyyn.

Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ongelmat ovat Suomessa vahvasti sosioekonomisesti eriytyneet: ne ovat merkittävästi yleisempiä pienituloisilla ja vähän koulutusta saaneilla kuin suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia sekä toiminta- ja työkyvyn menetyksiä. Arviolta ainakin 80 000 henkilötyövuotta voitaisiin saada lisää, jos sairauksien esiintyvyys ja kuolleisuus laskisivat kaikissa sosiaaliryhmissä samalle tasolle kuin nyt korkeimmassa asemassa olevilla.

Terveyden eriarvoisuutta ja keinoja sen ratkaisemiseksi on myös tutkittu paljon, pohdittu työryhmissä ja kokeiltu erilaisissa hankkeissa. Maaliskuussa 2023 julkaistussa THL:n ja Kelan asiantuntijoiden terveys- ja hyvinvointikatsauksessa painotetaan, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä tarvitaan monien eri yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä.  Palvelujärjestelmää tulee kehittää niin, että se vastaa väestön sairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja tuen tarpeita. Keskeistä on varmistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resurssit, toimivat palveluketjut sekä hoitoketjut, mukaan lukien digitaaliset palvelut. Elintapaohjauksen osaamista ja resursseja pitää edelleen vahvistaa, jotta sosioekonomisia eroja voidaan kaventaa vaikuttaviksi osoitetuilla toimenpiteillä.

Toimet yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseksi vähentävät tehokkaasti hyvinvointi- ja terveyseroja. Tarvitaan kuitenkin toimia myös sote-palveluissa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanne huomioiden. Tutkimusnäyttö on osoittanut, että tarkastuksia on syytä kohdentaa, koska ryhmät, jotka eniten hyötyisivät tarkastuksista, osallistuvat niihin vähemmän kuin terveemmät ihmiset. Käytännössä työssäkäyvät ja hyvin koulutetut ihmiset käyttävät eniten ennaltaehkäiseviä palveluja. Olennaista on myös se, mitä terveystarkastuksen jälkeen tapahtuu: onko palveluita tarjolla, ovatko ne saavutettavissa, onko ihmisellä resursseja elämäntapamuutoksiin jne. Siksi on tärkeää kohdentaa tarkastuksia ja rakentaa niiden tueksi kokonainen palveluketju.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden perustehtävä. Hyvinvointialueiden tehtävänä on tukea kuntia näissä tehtävissä sekä huolehtia näiden edistämisestä myös omassa toiminnassaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa on tärkeä kiinnittää huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ja riskiryhmien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn sekä varhaisen tuen ja hoidon keinoihin.

Sote-uudistus mahdollistaa myös entistä paremmin tiedolla johtamisen niin, että kohdennettuja toimenpiteitä saadaan käyttöön vaikuttavasti.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeää vahvistaa ennaltaehkäiseviä toimintamalleja. Myös sähköisillä palveluilla voidaan tavoittaa ihmisiä matalalla kynnyksellä, ajasta ja paikasta riippumatta. Esimerkiksi valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelun Omaolon tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia tukemalla oma- ja itsehoitoa sekä auttamalla tarvittaessa saamaan yhteyden julkisen terveydenhuollon ammattilaisiin.

Eduskuntavaalien alla SDP esitti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, terveyserojen kaventamisen sekä sairauksien ennaltaehkäisyn työkaluksi kansallisen hyvinvointiohjelman luomista. Ohjelma asettaisi konkreettisen yhtenäisen tavoitetilan ja toimenpiteet. Hyvinvointiohjelman valmistelu tulisi tehdä laajassa yhteistyössä valtion, hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen edustajien kesken. Valmistelun tueksi tulisi koota kattava tietopohja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoista ja niiden vaikuttavuudesta. Tavoitteena olisi löytää mahdollisimman vaikuttavia keinoja edistää ihmisten hyvinvointia, kaventaa terveyseroja ja ennaltaehkäistä sairauksien syntyä ja syrjäytymistä sekä hillitä niistä syntyviä kustannuksia. Osana tätä ohjelmaa SDP esitti säännöllisin väliajoin tapahtuvia hyvinvointitarkastuksia, joiden kautta voitaisiin kartoittaa riskejä ja ohjata jatkohoitoon. Nämä tarkastukset koskisivat kaikkia, mutta vaihtelevin väliajoin riippuen riskin tasosta.

Puoluehallitus pitää välttämättömänä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen satsaamista tavoitteena erityisesti hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen. On satsattava esimerkiksi säännöllisiin tarkastuksiin ja näyttöön perustuviin elämäntapainterventioihin kohdentaen ne erityisesti riskiryhmille, kuten pitkäaikaistyöttömille. Väestötason tarkastuksia on toteutettava tutkimukseen perustuen, esim. seulontaohjelmaa kehittäen.