Sisäpoliittinen julkilausuma – KRIISISTÄ NOUSEMINEN VAATII RATKAISUJA

Puoluehallituksen esitys

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue – Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. 46. puoluekokous, 22.-24.8.2020, Tampere

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on aiheuttanut poikkeuksellisen maailmanlaajuisen kriisin. Kaikkia kriisin aiheuttamia vaikutuksia on vielä vaikea ennakoida, mutta jo nyt on selvää, että koronavirus on suomalaisen yhteiskunnan vaikeimpia koettelemuksia sitten sodan jälkeisen ajan. Kriisi aiheuttaa mittavat inhimilliset ja taloudelliset vahingot.

SDP:n johtama hallitus on tehnyt varmoja ja ripeitä toimia epidemian leviämisen estämiseksi, rajaamiseksi ja tukahduttamiseksi. Poikkeuksellisia keinoja on otettu käyttöön riskiryhmien suojelemiseksi ja terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi. Samalla hallitus on määrätietoisesti huolehtinut siitä, että kriisi ei johda taloudellisesti konkurssiaaltoon ja työttömyyden rajuun kasvuun.

Ihmisten toiminnan ja hallituksen määrätietoisten toimenpiteiden takia voidaan arvioida, että Suomi on selvinnyt kriisistä tähän mennessä, kansainvälisesti vertaillen hyvin. Vaara ei ole ohi ja kärsivällisyyttä tarvitaan edelleen, mutta on selvää, että tehdyt toimenpiteet ovat purreet.

Mikäli tautitilanne huononee, niin rajoitustoimenpiteitä on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön. Niiden tarkoituksena on suojella meitä kaikkia. Samalla niiden noudattaminen on meidän kaikkien vastuulla. Noudattamalla ohjeita ja sääntöjä suojelemme toinen toisiamme ja kunnioitamme heitä, jotka meistä huolta pitävät. Itsekuri on nyt parasta välittämistä.

SDP luottaa hallituksen kykyyn selvitä myös eteen tulevista haasteista. SDP:n tehtävä on toimia yhteiskunnan vakautta lisäävänä ja ratkaisukeskeisenä toimijana. SDP on valmis yhteistyössä luotsaamaan Suomen ulos kriisistä.

Keskeistä on nyt varmistaa, että emme toista edellisissä kriiseissä tehtyjä virheitä.

Hyvinvointiyhteiskuntaa on vahvistettava

Maailma tulee olemaan erilainen pandemiasta selvittyä. SDP haluaa rakentaa tulevaisuutta entistäkin vahvemmin osaamisen, yhteisöllisyyden, sosiaalisen turvallisuuden, korkean työllisyyden ja oikeudenmukaisen tulonjaon varaan. Vahva ja toimiva hyvinvointiyhteiskunta on paras vakuutuksemme myös tulevia kriisejä varten.

SDP:n johtaman hallituksen päämääränä tulee jatkossakin olla hyvinvoinnin lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Hallituksen toimilla on jo esimerkiksi turvattu ihmisten toimeentulo kriisissä, korotettu pienempiä eläkkeitä, kasvatettu hyvinvointipalveluiden rahoitusta ja purettu epäoikeudenmukaisen aktiivimalli. Tämän kuun alusta hallitus palautti voimaan täysipäiväisen kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja pienensi ryhmäkokoja. Oikeudenmukaisuutta lisäävät toimenpiteet tulevat saamaan jatkoa.

Kriisin aiheuttamat sosiaalisten ongelmien kasvaminen, terveydelliset kysymykset ja hoitovelan kasvu ovat haasteita, jotka tulee ratkaista yhteiskunnan jälleenrakennuksen ensi vaiheessa. Näin vältämme tilanteen, jossa ongelmat pitkittyessään kroonistuvat ja aiheuttavat vielä mittavimpia vahinkoja.

SDP sitoutuu turvaamaan kuntien kyvyn huolehtia yhteiskunnan peruspalveluista ja alueellisen elinvoiman lisäämisestä. Kuntatalous on jo ennestään kroonisesti alijäämäisessä tilassa. Nyt käsillä oleva akuutti kriisi pahentaa tilannetta entisestään. Yhteiskunnan eheä elpyminen ei onnistu ilman kuntien kykyä selvitytä tehtävistään.

SDP haluaa huolehtia siitä, että ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus nousee suunnitelmien mukaan 0,7:ään. Samalla pyrimme parantamaan myös kotihoidon resursseja. Näin pystytään puuttumaan niihin haasteisiin, joita ikäihmisten yksinolo on akuutin kriisin aikana aiheuttanut. Lisäksi perhevapaauudistus ja eri etuuksien indeksikorotukset on toteutettava suunnitelman mukaisesti.

Sote-uudistus tulee suunnitelmallisesti saattaa voimaan tällä vaalikaudella. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Sosiaalisen elpymisen edistämiseksi ja hoitovelan umpeen kuromiseksi on syytä tehdä pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia hyvinvointi-investointeja. SDP:n painottaa hoitoonpääsyn nopeuttamisen, kuntoutuspalveluiden, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja työhyvinvointia parantavien toimien tarvetta. Nopea hoitoonpääsy ja saumattomat hoitoketjut edistävät ihmisten työkykyä ja näin näillä toimenpiteillä on myös työllisyyttä vahvistava vaikutus.

Hyvinvointiyhteiskunnan eheyden näkökulmasta on erityisen tärkeää kyetä syksyn budjettiriihessä turvaamaan järjestölähtöisen auttamistyön toimintaedellytykset. Järjestöillä on tärkeä rooli ihmisten jaksamisen tukemisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja osallisuuden lisäämisessä. Järjestöjä tukemalla pidämme huolta heikoimmista ja myös ehkäisemme palvelujärjestelmän ylikuormittumista.

Työelämää kehitettävä oikeudenmukaisesti

Työllisyyspolitiikan keskeinen tavoite on varmistaa jokaiselle osallisuus ja oikeus työhön. Välityömarkkinat, yksilölliset palvelut sekä työnhakuvelvoitteet yhdistävää pohjoismaista mallia on Suomessa määrätietoisesti vahvistettava, sillä tämä on oikeudenmukaisin tapa päästä aiempaa korkeampaan työllisyysasteeseen. Kriisin taloudelliset vaikutukset korostavat entistä enemmän tarvetta työllisyysasteen merkittävälle nostamiselle. Hallitusohjelman kunnianhimoisessa työllisyystavoitteessa on syytä edetä. Korkea työllisyysaste on hyvinvointimme edellytys.

Kriisin kielteisiä seurauksia työttömyyteen ja työmarkkinoiden rakenteeseen tulee ennaltaehkäistä lisäämällä huomattavasti työllisyyspalvelujen resursseja, satsaten erityisesti osaamisen kehittämiseen. Kriisi ei saa kasvattaa jo ennen koronaa korkealla ollutta rakenteellista työttömyyttä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että valmistuneet nuoret pääsevät työelämään tai opiskelemaan ja siihen, että työttömyys ei pitkity. Budjettiriihessä on tehtävä mittavat panostukset työllisyyspalveluihin, jotta Suomi yltää työllisyyspalvelujen resursseissa muiden Pohjoismaiden tasolle.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää tukea erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi. Tukea tarvitaan muun muassa ikääntyneiden, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien sekä osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Kesätyöpaikkojen puute korostaa uusien toimien tarpeellisuutta, joilla parannetaan nuorten työllisyyttä. Nuorten asemaa parannetaan myös koulutuksen saralla aloituspaikkoja lisäämällä.

Hallitusohjelman kirjaukset työhyvinvoinnin parantamisesta ja samapalkkaisuusohjelmasta on syytä viedä eteenpäin suunnitelmallisesti. On myös syytä kiirehtiä selvitystä mahdollisuudesta lisätä työajan joustoa tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista ja jaksamaan työuralla pidempään. Työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla on puolestaan vauhditettava toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä. SDP:n johtama hallitus on sitoutunut etsimään keinoja, joilla voidaan puuttua alipalkkauksen epäkohtiin. Samoin SDP kannattaa ammattiliitoille itsenäistä kanneoikeutta työsuhteisiin, tasa-arvoon ja muuhun yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

SDP lähtee siitä, että työmarkkinoita on kehitettävä ratkaisuilla, joilla työehdoista sovitaan joustavasti ja jotka vastaavat paremmin työpaikkakohtaisiin tarpeisiin. Luottamus, työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset luovat pohjan, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen lisäämisen työmarkkinoilla. Lähtökohtana lainsäädännön uudistamisessa tulee aina olla työntekijöiden ja työnantajien väliseen sopimiseen perustuvat ratkaisut. Samalla henkilöstön edustajien asemaa on vahvistettava kaikilla tasoilla.

Kasvun edellytysten luominen

SDP:n talouspolitiikan linja voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäiset kaksi kulkevat eteenpäin limittäin:

• Vahinkojen minimointi akuutin kriisin aikana ja kriisin jälkihoito
• Kysyntää tukeva finanssipolitiikka
• Julkisen talouden vakauttaminen, kun talous on palautunut kasvuun.

Epidemian kurissapitäminen on ehdoton edellytys linjan toteuttamiselle. Olennaista nyt valittaville politiikkatoimille on oikea ajoitus, mitoitus ja kohdennus. Näin toimien voimme selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurion, luomme pohjan talouden nopealle elpymiselle sekä mahdollistamme julkisen talouden tasapainon saavuttamisen pidemmällä aikavälillä. Valtionvelan ja verojen alentaminen yhtäaikaisesti on koronan myötä tullut tiensä päähän. 

Kasvun edellytysten vahvistamiseksi on toteutettava jo edellä mainittujen lisäksi muitakin toimia. Laaditaan ja toteutetaan elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka fokuksessa erityisesti kotimaisten tuotantoketjujen ja teollisen pohjan vahvistamiseen tähtäävät toimet. Ilmastotavoitteiden edistäminen tulee olla keskeinen toimia ohjaava periaate.

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat suuri mahdollisuus suomalaiselle elinkeinoelämälle. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla meidän on mahdollista laajentaa vientimme pohjaa muun muassa puhtaiden teknologioiden sekä kierto- ja biotalouden saralla. 

Kasvun edellytysten vahvistamiseksi myös liikennepolitiikan ja elinkeinopolitiikan välistä yhteyttä tulee vahvistaa. Asuntorakentamisen lisääminen on myös keskeinen keino parantaa työllisyyttä.

Eri toimenpiteiden keskiössä on oltava myös asiat, jotka ehkäisevät akuutisti nousseen työttömyyden muuttumisen rakennetyöttömyydeksi. Työmarkkinajärjestöiltä on syytä aktiivisesti kytkeä toimenpiteiden valmisteluun.

Valtion omistajapolitiikan tärkeänä tehtävänä on tukea kasvua, työllisyyttä, viennin edellytyksiä ja elinkeinorakenteen uudistumista sekä rakentaa uutta luovaa omistajuutta. Valtion omistajuudella vahvistetaan ja turvataan kotimaista omistajuutta kansallisesti tärkeillä aloilla ja yhtiöissä, paikataan kotimaisten yksityisten pääomien vähäisyyttä ja torjutaan näin Suomen ajautumista tytäryhtiötaloudeksi.

Suomen tulee aktiiviesti myös edistää kauppapolitiikassaan erilaisia osapuolten välistä luottamusta lisääviä toimia. Viennistä elävälle maalle on erityisen tärkeää, että kansainvälinen kauppa toimii. Meidän on myös kyettävä huolehtimaan siitä, että suomalaiset yritykset pääsevät hyötymään eri maiden mittavista elvytystoimista. Veturiyritysten, alihankintaketjujen ja valtion yhteistyöllä on mahdollista laajentaa vientimme pohjaa. Osana EU:n elpymisratkaisusta saamamme tuki on järkevää käyttää tukemaan näitä tavoitteita.

Eurooppa-neuvoston ratkaisu elpymispaketista noudattaa SDP:n linjauksia. Ratkaisu vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. Vientivetoisena maana Suomi hyötyy tästä.

Korkea koulutustaso sekä tutkimukselle ja tieteelle pohjaava yhteiskunta ovat ainoa keino varmistaa Suomen tulevaisuuden hyvä kehitys sekä huolehtia tulevaisuudessakin hyvinvointiyhteiskunnastamme. Osaamiseen ja koulutukseen panostaminen on parasta pitkän aikavälin työllisyyspolitiikkaa. Siksi SDP:n pitää kiinni oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle niin nopeasti kuin mahdollista, koska joka vuosi lisäämme vaille toista astetta jäävien joukkoa ja lisäämme nuorten työttömyysuhkaa.

T&K-investointien kasvattamisesta 4 prosenttiin vuonna 2030 sekä jo 2020 alusta toteutetusta korkeakoulujen perusrahoituksen kehysnostosta ja indeksin palauttamisesta pidetään kiinni ja aloituspaikkoja lisätään osana elvytystä. Korkeaan osaamiseen ja sen mahdollistamaan uuden luomiseen ja innovaatiokulttuuriin on panostettava yhtenä taloudellisen elvytyksen merkittävänä osana. 

Oikeudenmukainen siirtymä

SDP:n johdolla neuvoteltu hallituksen ohjelma perustuu kestävän kehityksen periaatteille. Hallituksen ilmastopolitiikka on maailman kunnianhimoisimpia. Ohjelma tulee viedä täytäntöön. Ilmastonmuutoksen torjunta on tulevaisuuden kriisintorjuntaa ja resilienssin rakentamista. Nyt alkavan jälleenrakennuksen pitää tukea eurooppalaisen teollisuuden kestävää uudistumista. 

Ilmastonmuutoksen torjunta tuo suomalaisille yrityksille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisten on mahdollista olla ilmastoliiketoiminnan edelläkävijöitä, jotka kehittävät kestävän liiketoiminnan tuotteita ja palveluita.

Eri politiikkatoimet on keskeistä mitoittaa siten, että niiden seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Keskiössä päästövähennystoimet ja hiilinielujen vahvistaminen. Samalla on varmistettava, että EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet rakentuvat siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana.

Tulevien elvytystoimien on tuettava ja vauhditettava yhteiskunnan oikeudenmukaista siirtymää. Osana kestävän kehityksen verosiirtymää on nyt toteutettava energiaverotuksen kokonaisuudistus sekä liikenteen verouudistus. Uudistukset yhdessä päästökaupan kanssa tukevat johdonmukaisesti etenemistä hiilineutraaliin kiertotalouteen.