74

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on säädetty kuntalaissa (27 §). Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Vanhusneuvosto on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylä erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa.

Vanhusneuvostot tulivat vanhuspalvelulain myötä lakisääteisiksi 1.1.2014 alkaen. Monissa kunnissa vanhusneuvosto on toiminut jo ennen lain voimaantuloa. Kuntaliiton kyselyn mukaan vuonna 2012 Manner-Suomen kunnista (320) vanhusneuvosto oli 236 kunnassa, yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto 55 kunnassa. Vain 29 kunnassa ei tuolloin vielä ollut vanhusneuvostoa. Vanhusneuvostot samoin kuin yhdistetyt vanhus- ja vammaisneuvostot olivat kyselyn mukaan yleensä yhden kunnan neuvostoja.

Vanhusneuvostoina voivat toimia muunkin nimiset jo valmiina olevat yhteistyöelimet, mikäli niiden asettaminen, tehtävät ja osallistumismahdollisuudet vastaavat vanhuspalvelulain 11 §:ssä asetettuja vaatimuksia.

Vanhusneuvosto on otettava mukaan vanhuspalvelulain 5 §:ssä tarkoitetun suunnitelman laatimiseen (toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi) sekä 6 §:ssä tarkoitettuun palveluiden riittävyyden arviointiin.

Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta.

Vanhusneuvostojen lakisääteistäminen on ollut SDP:lle erittäin keskeinen tavoite ikääntyvien osallisuuden lisäämiseksi ja heidän äänensä kuulemiseksi päätöksenteossa.

SDP pitää olennaisena, että vanhusneuvostoissa on laaja-alaista osaamista ja näkemystä ikääntyvien asioista. On selvää, että ikääntyvät itse ovat varsinaisia asiantuntijoita, joten heidän edustuksensa on ensiarvoisen tärkeää. Ikääntyvien ihmisten erilaiset järjestöt kokoavat yhteen aktiivisia ikäihmisiä, joten on luontevaa, että erilaiset eläkeläisyhdistykset ovat vanhusneuvostoissa edustettuina.

Joissakin kunnissa vanhusneuvostoissa toimii jäseninä ikäihmisten lisäksi työelämässä mukana olevia ikääntymisen asiantuntijoita. Tällaiset ratkaisut saattavat olla myös erittäin toimivia.

Puoluehallitus pitääkin tärkeänä, että paikalliset ratkaisut ja hyvät käytännöt voidaan turvata ja jatkossakin kunnat ja kuntayhtymät voivat sopia vanhusneuvoston järjestämismallin paikallisesti.