***Voit kommentoida dokumenttia klikkaamalla hiirellä sitä kappaletta, jonka yhteyteen kommenttisi haluat. Lisää kommenttisi avautuvaan ikkunaan ja klikkaa lopuksi lähetä-painiketta.***KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT
Periaatejulistus 2020/luonnos kenttäkäsittelyyn 15.10.2019
Jokainen ihminen syntyy arvoltaan ja oikeuksiltaan yhdenvertaisena ja ainutlaatuisena yksilönä. Jokaisella tulee olla mahdollisuus tavoitella hyvää elämää ja olla arvostettu osa yhteisöä.
Ihminen haluaa oppia ja osallistua sekä toimia solidaarisesti. Olemme kykeneviä tekemään harkittuja valintoja, arvioimaan tekojemme seurauksia ja vaikuttamaan elinympäristöömme. Meillä on yhdessä vastuu kestävämmästä maailmasta, yhteiskuntiemme kehittämisestä ja toisistamme.
Sosialidemokraattinen liike saa perusvoimansa ihmisen kyvystä muokata tulevaisuuttaan. Ihmiset pystyvät yhdessä, kansanvaltaisin menetelmin, rauhanomaisesti sekä toisiinsa luottaen muuttamaan maailmaa. Sosialidemokratia on sivistysliike. Se on kansanliike ja osa kansainvälistä työväenliikettä, joka asettuu heikommassa asemassa olevien puolelle pyrkimyksenään poistaa köyhyys ja osattomuus.
Tavoitteena on yhteiskunta, joissa ihmiset ovat vapaita ylivallasta, puutteesta ja pelosta ja heidän välillään vallitsee luottamus. Sosialidemokraattiseen liikkeeseen ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat rakentaa tulevaisuutta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen varaan.
Sosialidemokratia on rauhan ja kansainvälisen yhteistyön liike, joka sanoutuu irti kaikesta väkivallasta ja ihmisarvon kiistävästä ajattelusta ja haluaa vahvistaa demokratiaa ja oikeusvaltiota yhteistyössä muiden samaa tavoittelevien voimien kanssa. Tavoitteena on kestävän rauhan maailma, joka ei perustu aseisiin ja voimankäyttöön, vaan sopimuksiin ja yhteistyöhön.
Arvot ja ihmiskuva
Vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo ovat hyvän yhteiskunnan perusarvoja. Näistä arvoista syntyy yksilön kokemus omasta merkityksellisyydestä yhteisön jäsenenä ja täysvaltaisena kansalaisena. Ihminen on sekä ainutkertaisen yksilöllinen että yhteisöllinen.
Vapaus on yhteiskuntaa muuttava liikevoima. Vapaus voimistaa ihmisen voimavaroja, jotta hän voi toteuttaa itseään ja vahvistaa yhteisöään vuorovaikutuksessa ja yhdenvertaisena muiden kanssa. Solidaarisessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa vapaus sekä vahvistuu että vahvistaa. Yksittäisellä ihmisellä ei ole oikeutta toimia muiden vapauden kustannuksella eikä yhteisöllä oikeutta kahlita kenenkään yksilöllisyyttä. Vapaus antaa voimaa, mutta voimalla ei tule luoda harvoille vapautta.
Hyvinvointivaltio on vapauksien, velvollisuuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien yhteisö, jossa toteutuu oikeuksien ja vastuun tasapaino. Kansanvaltaisessa yhteiskunnassa vallitsee sanan- ja mielipiteen vapaus. Luottamukseen ja solidaarisuuteen perustuvalla yhteiskunnalla on kestävä oikeutus, sillä sitä ei pidä koossa pakko eikä väkivalta.
Jokainen ihminen on taustastaan ja ominaisuuksistaan riippumatta oikeutettu hyvään elämään. Sosialidemokratia edistää tasa-arvoa, joka raivaa valtarakenteiden, ennakkoluulojen ja kahlitsevien käytäntöjen esteitä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta on tasa-arvoinen yli sukupolvien. Kukin sukupolvi turvaa seuraavan sukupolven oikeuden syntyä vapaaksi ja tasa-arvoiseksi sekä osallistua puolestaan oman aikansa yhteiskunnan kehittämiseen.
Ekologisesti kestävä ja turvallinen yhteistyön maailma
Ihmiskunta on luonnosta syntynyt ja saa luonnolta edellytykset elämään. Yhteiskunnan toiminnan oikeutus nojaa sen kykyyn suojella ympäristöä ja ilmastoa niin ihmiselle kuin muille lajeille.
Ihmisen toiminta on vaikuttanut kaikkeen elämään maapallolla. Paremman elämän ja hyvinvoinnin tavoittelu on oikeutettua ja perusteltua. Samalla pyrkimys jatkuvaan materiaaliseen talouskasvuun yhdistettynä ahneuteen on aiheuttanut kokonaisten ekosysteemien olevan vaarassa tuhoutua peruuttamattomasti. On välttämätöntä, että ihmisen toiminta saatetaan maapallon kantokyvyn rajoihin. Tällä muutoksella on suuret vaikutukset kaikkiin yhteiskuntiin. Siksi oikeudenmukainen siirtymä kohti kestävämpää tulevaisuutta on toteutettava reilusti yhteiskuntien sisällä ja välillä. Se on ainoa tapa taata kaikkien hyvinvointi maailmassa.
Rajat ylittävät ympäristöhaasteet ja muut uhat turvallisuudellemme voidaan ratkaista vastuunsa tuntevien yhteiskuntien yhteisin ponnisteluin. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa kestäviä ratkaisuja syntyy vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä, joka perustuu monenkeskiseen, sääntöpohjaiseen järjestykseen ja vahvoihin yhteisiin instituutioihin.
Maailmantalouden tiivistyvä keskinäinen riippuvuus, yhteistyö ja reaaliaikaisen tiedonkulun mahdollistamat uudet yhteisöllisyyden muodot ovat peruuttamattomasti muuttaneet kansainvälistä ja maiden sisäistä työnjakoa. Ne luovat mahdollisuuksia, mutta vaativat vahvempaa kansainvälistä säätelyä.
Sosialidemokratia on ympäristöliike, joka toimii planeettamme elinkelpoisuuden takaamiseksi, ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Hyödynnämme tiedettä, tutkimusta, luovuutta ja kekseliäisyyttä siirtyäksemme viipymättä kestävälle polulle. Sosialidemokratian tavoitteena on kaikkien lajien suojeleminen ja kärsimyksen vähentäminen.
Globaaleja ongelmia ei voi väistää eristäytymällä. Ilmastonmuutos, asevarustelu, ylikulutus ja eriarvoistuminen voitetaan vain rajat ylittävällä yhteistyöllä. Sosialidemokratia edistää vahvempaa ja demokraattisempaa kansainvälistä yhteisöä ja globaalia hallintaa.
Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta
Jokaisella ihmisellä tulee olla yhtäläinen oikeus osallistua yhteiskuntaan ja demokraattiseen päätöksentekoon sekä tehdä työtä. Tähän osallisuuteen kuuluvat keskeisesti sosiaaliset, sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet sekä vaikuttamisen oikeudet poliittisen ja ammatillisen järjestäytymisen kautta.
Yksilö tarvitsee yhteisön tukea kasvaakseen täyteen mittaansa. Koulutus ja sivistys tarjoavat vapauden tietämättömyydestä ja antavat pohjan toteuttaa itseään yhteisön täysivaltaisena jäsenenä. Sivistys on kykyä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja ajattelun vapauteen. Koulutus ja osaaminen tasoittavat tietä taloudelliseen riippumattomuuteen. Tämän tien on oltava auki ihmisen koko elämän ajan.
Kaikki työ on arvokasta. Työ on yksi yhteiskunnallisen osallistumisen muoto. Sen kautta synnytetään yhteiskuntaan varallisuutta, jolla rakennetaan hyvinvointia. Kaikki työ ja toimeliaisuus ei ole ansiotyötä. Toimeentulon lisäksi työ tarjoaa elämään mielekästä sisältöä, onnistumisen tunteita ja kiinnittymistä yhteisöön. Jokaiselle tulee tarjota mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan omien kykyjensä mukaan, fyysisten tai muiden ominaisuuksien osallisuutta rajoittamatta.
Työn muuttuessa perusturvan on kyettävä vastaamaan yhä yksilöllisempiin tarpeisiin samalla tukien jokaisen aktiivista osallistumista. Yhteiskunta ei voi kantaa vastuuta ihmisten toimeentulosta. Tästä syystä ansiotyön on vastaisuudessakin taattava tekijälleen palkka, jolla tulee toimeen.
On kehitettävä uusia keinoja ja rakenteita, jotka luovat mahdollisuuksia työelämän demokratisoimiseen, tukevat oman työn ja työpaikan kehittämistä sekä auttavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Työntekijöiden tulee tulevaisuudessakin hyötyä työn tehostumisesta ja työpanoksen tuottamasta lisäarvosta.
Uudet teknologiat mullistavat yhteiskunnan perusrakenteita ja ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Tiedon vapaa kulku on tärkeä periaate. Samalla yksilön oikeudet on turvattava sekä fyysisessä että digitaalisessa maailmassa, jonne kerääntyvä tieto on jo nyt osa kunkin identiteettiä. Yhteiskunnan ei tule pyrkiä pysäyttämään muutosta, vaan sen on ohjattava sitä oikeudenmukaiseen suuntaan. Uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää meiltä eettisiä ja moraalisia tienviittoja, sekä vahvaa demokraattista hallintoa.
Sosialidemokratia haluaa taata jokaiselle elämänmittaisen oikeuden sivistykseen ja kulttuuriin. Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus osallistua työnsä kautta yhteiskunnan kehittämiseen. Haluamme taata jokaiselle mahdollisuuden hallita itseään koskevan tiedon käyttöä ja hyödyntämistä. Uudessa ajassa ajamme rohkeasti uutta sääntelyä ihmisen suojelemiseksi.
Kestävä ja reilu talous
Talouden globalisaatio ja tekniikan kehitys ovat osaltaan vauhdittaneet taloudellista eriarvoisuutta. Kapitalistisen talousjärjestelmän perusominaisuudet eli suurten omaisuuksien keskittyminen yhä harvempiin käsiin sekä yksityisen voitontavoittelun asettaminen yhteisten tarpeiden edelle muodostavat yhä esteen kestävän ja reilun talouden kehittämiselle. Globaalisti toimivat suuryritykset ovat pystyneet kilpailuttamaan valtioita ja eri maiden työntekijöitä toisiaan vastaan. Samalla osa erityisesti digitaalista liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä on onnistunut haalimaan määräävän markkina-aseman alustoillaan ja käyttäjiltään keräämien tietojen avulla.
Demokraattisten järjestelmien toiminta on uhattuna, kun varallisuuden tuoma valta keskittyy harvemmille ja ihmisten luottamus yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen horjuu. Hyvinvoinnin lisäämiseksi on välttämätöntä pitää huolta kaikista yhteiskunnan jäsenistä ja hillitä eriarvoisuutta ja tasata tuloeroja.
Niin työntekijällä kuin pienyrittäjällä on oikeus saada työnsä tuottamasta tuloksesta oikeudenmukainen korvaus ja osallistua työmarkkinoihin tai kilpailuun reiluilla säännöillä.
Hyvinvointivaltioon kuuluu vahva kansalaisyhteiskunta, joka lisää osallisuutta ja täydentää julkisia sekä yritysten tarjoamia palveluja. Demokraattisen sosialismin tavoitteena on yhteiskunta, jossa vapaiden ja tasa-arvoisten ihmisten käyttämä julkinen valta on määräävässä asemassa suhteessa markkinoihin ja yksityiseen voitontavoitteluun. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeät peruspalvelut ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeiset toiminnot on perusteltua toteuttaa julkisena toimintana. Tässä yhteiskunnassa kansanvallan periaatteet ulottuvat myös talouselämään.
Talouden käsitettä on laajennettava. Sosialidemokraattien edistämän feministisen talouspolitiikan tavoitteena on tuoda niin hoivatyö kuin muutkin talouteen ja hyvinvointiin vaikuttavat, nykyisin näkymättömäksi jäävät talouden osa-alueet, osaksi talouspolitiikkaa ja sen arviointia.
Verotus on keskeinen keino eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sillä rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ja tulonsiirtoja. Sillä rahoitetaan myös oikeusvaltion instituutiot, joilla turvataan perus- ja ihmisoikeudet kaikille. Oikeudenmukainen verotus tarkoittaa, että suuria tuloja verotetaan pieniä enemmän ja että samansuuruista tuloa ja varallisuutta verotetaan yhtäläisesti. Veropohjat on pidettävä tiiviinä, jolloin veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu on estettävä niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössä.
Sosialidemokratia pyrkii puuttumaan markkinoiden toimintaan yhä enemmän ennakolta talouden rakenteita muokkaamalla niin, että varmistetaan reilu kilpailu, ihmisten tietojen turvallinen käsittely sekä tiedon ja varallisuuden reilu jakautuminen. Se edellyttää kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä ja säätelyä.
Eilen, tänään, huomenna
Sosialidemokratian matka alkoi alistettujen vapausliikkeenä. Tänä päivänä se koskettaa ihmisiä kaikkialla maailmassa. Sosialidemokratia syntyi 1800-luvun luokkayhteiskunnassa kansainvälisenä vastaiskuna maailmalle, jossa talous ja yhteiskunnallinen muutos tuottivat epäoikeudenmukaisuutta ja inhimillistä kärsimystä. Siinä maailmassa enemmistöltä puuttuivat osallistumisen ihmisoikeudet, omistamisen oikeudet ja inhimilliset työolot.
Sosialidemokratia kehittyi poliittisen, ammatillisen osuustoiminnallisen ja sivistyksellisen toiminnan kautta. Sosialidemokratian aateperintö on muotoutunut sosialismin teorioiden ohella antiikin humaanista filosofiasta, kristillisestä etiikasta ja valistuksen edistysaatteista.
Pohjoismaissa on luotu maailman kattavimmat hyvinvointivaltiot ja onnellisimmat yhteiskunnat, mutta monet vuosisadan takaisista epäkohdista ovat yhä vallitsevia tai palaamassa. Työmme on edelleen kesken, ja se jatkuu tavoitellen kestävämpää ja tasa-arvoisempaa maailmaa.
Sosialidemokratia on jatkuva tavoitteellinen muutosprosessi. Tämä periaatejulistus on yksi osa pitkää jatkumoa. Se heijastelee keskeisiä tavoitteitamme suhteessa aikamme haasteisiin, mutta ei tarjoa vastausta kaikkeen tulevaan, koska työ jatkuu suhteessa muuttuvaan maailmaan, yksilöiden ja yhteisöjen tarpeisiin kaikkialla ja koko ajan. Työmme jatkuu, mutta vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus pysyvät perusarvoinamme.